Hoidettavia asioita hoidettuina

.
Torstai 11.12.2008 on sujunut huollon merkeissä. Luentoja ei ole tänään ollenkaan, joten olen kyennyt tekemään rästissä roikkuneita asioita.

Ensimmäiseksi nukuin aamulla pitkään, kello 08.45 asti. Näin sain perin edellisen yön velkoja maksettua poispäin.

Päivä on mennyt rattoisasti pyykkejä hoidellessa, ruokakaupassa käydessä, joululahjaostoksia tehdessä, rahaa automaatista nostaessa, tammikuun vuokraa maksaessa, puhelinlaskua hoidellessa jne.

Lounaan nautin erään kiinteistön pohjakerroksen kuppilassa. Marinoitua tomaatti-papusalaattia, peruna-sienimuhennosta, tomaattilihaa, teetä, luumumehua ja appelsiininkuorella maustettua känttyä.

Lähes kaikissa päivän touhissa on ollut omat pienet kommervenkkinsä:

• Ruokatarvikkeiden ostoslistalla oli ruispuurohiutaleita ja tonnikalaa. Näitä ei saa lähikaupasta, joten kävin hakemassa niitä kävellen pienen matkan päästä ostoskeskukselta.
• Joululahjojen etsiminen on ollut lähes täysipäiväistä työtä. Tänäänkin kävelin noin 3 tuntia kaupasta toiseen etsiessäni haluamiani tavaroita. Osin onnistuen, osin onnistumatta.
• Kaksi kokeilemaani käteisautomaattia rajoittivat kumpikin nostomäärän 5 000 ruplaan. Edes laittamalla kortin toiseen kertaan en saanut enempää käteistä ulos per automaatti. Onneksi eri pankkien automaatteja on vierekkäin, joten pankkia vaihtamalla sain nostettua tarvitsemani summan.
• Vuokranmaksu sujui asuntolan toimistolla venäjäksi! Kuulostaa hienolta tarkoittaen, että minä sönkötin kaikkia viittä osaamani sanaa peräkkäin ja täti yritti ymmärtää sanomaani. Pääsin kuitenkin eroon 5 400 ruplasta.
• Puhelinliittymäni on ns. pre-paid tyyppinen. Joudun laittamaan liittymän tilille etukäteen rahaa, jota sitten kulutan soittamalla ja tekstiviestein pois. Arvon lisääminen tapahtuu automaateilla, joita on kaupoissa, metroasemilla yms. paikoissa. Kulmakaupan automaatti oli kuitenkin poissa käytöstä. Pitää etsiä toinen maksupaikka vaikkapa mennessäni illalla juoksemaan matolle vetoja ja spinning- tunnille.

Nyt lukemaan vähän taloushallintoa ja sitten pakkaamaan urheilutarvikkeet reppuun.

Jaa, pitääkin viedä ne todistukset laitokselle salille mennessä!

Päälle pitää laittaa riittävästi vaatteita. Vaikka pakkasta ei ole, ilma on kostean kolean harmaa.
.

Vuokraa maksuun

.
Asuntolan vuokra on 5400 ruplaa kuukaudessa, eli noin 150 euroa. Kuten olen kirjoittanut, sillä saamme lämmintä vettä (useimmiten), vartiointipalvelut (emme siis pääse kotiin öisin), puhtaita lakanoita (29 päivän välein) ja lämpöä (ikkunoista tulevan kylmän vedon vastapainoksi).

Ai niin, saimme vaihdettua lakanat 29.10.2008! Keltään ei ole jäänyt varmaan huomaamatta, että edellinen lakananvaihto oli 1.10.2008!!

Minulta tosin jäi tämä 29. päivän ihme kokematta, sillä olin poissa asuntolalta. Hätää ei kuitenkaan ole, sillä nyt sängyssä on puhtaat lakanat koto-Suomesta. Likaiset asuntolan vuodevaatteet odottavat pyykkisäkissäni alakerran pesulaan vientiä. Pyykinpesu kuivatuksineen maksaa 100 ruplaa alkavalta viideltä kilolta. Kolmella eurolla ei ihan kannata itse alkaa pyykille ja virittelemän pyykkinaruja huoneeseen...

Vuokra pitää maksaa etukäteen. Jos maksua ei ole suoritettu, ei alakerran pyöröportti aukea. Maksoin elokuussa vuokrat lokakuun loppuun asti. Lokakuun lopussa oli tarpeellista maksaa vuokria eteenpäin, jotta marraskuun pakkasilla ei tarvitsisi yöpyä ulkona. Valitettavasti hallintotoimiston täti lähti loka-marraskuun vaihteessa lomille, joten maksaminen ei onnistunut asuntolalla.

Saimme tiedon, jonka mukaan yliopiston päärakennukseltakin löytyy maksuja vastaanottava kassa. Hatarilla tiedolla varustettuina lähdin suomalaisneiti K:n ja -herra R:n kanssa kymmenysten maksuun.

Ensimmäinen haaste tuli päärakennuksen pääovella, jossa kaksi vartijaa tarkkailee haukankatseillaan sisääntulijoita. Minulla oli mukanani opiskelijakortti, joka takaa sisäänpääsyn. K ja R olivat unohtaneet kortit kotiin, mutta onneksi yliopiston kirjastokortti kelpasi korvikkeena.

Vesisateessa tallustelimme päärakennuksen takapihalla etsimässä ohjeiden mukaisesti kukkakioskia ja pientä paperilappua jossa lukee "kansainvälisen filologian laitos". Luonnollinen paikka yliopiston kassalle :-)

Kun reitti ei näyttänyt lupaavalta, minulla pettivät hermot ensimmäisenä. Kysyin kahdelta (mukavannäköiseltä...) biologiopiskelijattarelta englanniksi etenemisneuvoja. Olimme etukäteen pohtineet, että "mehän emme neuvoja kysy, ainakaan englanniksi", joten tunnustan: olin joukon petturi...!


Sinäänsä oli oikein hyvä, että kysyin. Olimme menossa talojen väleissä täysin väärään suuntaan. Pienen pohdinan jälkeen neidot lähtivät ystävällisesti viemään meidät (vain melkein) kädestä pitäen oikeaan paikkaan. Tämä apu olikin tarpeen, sillä reitti oli mutkainen mutta hankala.

Kirjoitan reitin tähän muistiin, jotta seuraava tutkimusretkikunta löytäisi perille helpommin. Tai minä itse joulukuun lopussa tammikuuta varten.

• takaisin takapihalle
• pienen istutusryhmän poikki
• lätäkön halki
  
• kukkakioskin ohi
• ränsistyneiden talojen välistä
• porttikongista sisälle
• takapihan poikki
• rappuset ylös
  
• ovesta sisään
• kulman ympäri
• raput ylös
• kulman ympäri
• käytävää eteenpäin
• kulman ympäri
• käytävän perille
• oikealla olevasta ovesta sisälle
• vasemmalle
• huoneen nro 20 puuovesta sisälle

Kyllähän kassalle olisi toki löytänyt itsekin. Ainakaan... Ehkä...

Loistavalla venäjänkielen taidollamme saimme maksettua käteisellä kahden kuukauden vuokrat. Koska kuiteissa oli muutama iso pyöreä leima, kaikki oli selvästi kunnossa. Voittajan on helppo hymyillä, kuten oheinen kuva osoittaa. Tuo pieni virne on herra R:n hymy...

Nyt voimme nukkua rauhassa vuoden 2008.

Palatessamme takaisin sivistyksen pariin, käytin tilaisuuden hyväkseni ostaen kukkakioskista kolme ruusua. Olihan sattumoisin neiti K:n syntymäpäivä!

Pariton kukkien lukumäärä on venäläisittäin oikeaoppinen. Parillinen määrä rehuja ostetaan vain hautajaisiin. Muistisääntö tulee englanninkielestä: "Odd Russians, odd flowers!".

Asuntolalla piti kuitti vielä käydä näyttämässä hallintotoimistossa, jossa he kirjasivat tiedot järjestelmäänsä.
.