Kokeillaan vettä

Kokeiluja

Sunnuntain päiväohjelma oli taidepitoinen. Sain houkuteltua lahjonnalla, uhkauksilla ja kiristyksellä kaksi opiskeluystävätärtä, neidit V ja M, mukaani taidemuseokierrokselle. Onneksi en joutunut turvautumaan viimeiseen (kasvatus)vaihtoehtoon eli raakaan väkivaltaan.

Jo kävelymatka metroasemalle antoi luonnollisen taide-elämyksen. Puut ovat väriloistossaan auringonpaisteessa. Jopa ankeat kerrostalojen takapihat näyttäytyvät edukseen.

Tutustuimme Pushkinskaya-10 modernin taiteen museoon. Museo on kylläkin tässä tapauksessa epätarkka ilmaisu. Paikka on neljän kerrostalon rykelmä taidegallerioita, studioita, kahviloita, klubeja jne. Yhteistä kaikille, että ne perustavat ilmaisunsa sosialistiseen aikaan kielletyille kokeileville taidemuodoille.

Ehdimme tarkastelemaan kahta galleriaa. Toisessa oli onneksemme paikalla itse taiteilija. Hän kertoi ystävällisesti ja vuolaasti teoksistaan. Saimme puolisen tuntia yksityistä opastusta, joka avasi uusia mahdollisuuksia henkilökohtaiselle tulkinnalle. Taiteilija versioi samoja aiheita useissa eri teoksissa. Näin hän pyrkii samaan tapahtumaketjuun kuin teatteriesityksissä, jossa samaa näytelmää toistetaan illasta iltaan. Lisäksi hän muuttaa maalaustekniikkaansa aiheen mukaan. Maalaismaisema saa toteutustavakseen karkeamman tekniikan.

Toisessa galleriassa taiteilija ei itse ollut paikalla, sillä hänet murhattiin joitakin vuosia sitten. Täällä saimme kuitenkin kuraattorin (?) seuraamme. Hän esitteli erittäin syvällisesti teosten taustaa, tekijän elämää ja taiteeseen liittyviä ilmiöitä. Nämä teokset olisivat kuulema johtaneet julkisuuteen tullessaan Neuvostoliitossa joko vankilatuomioon tai passitukseen mielisairaalaan...! Vasta nykyvuosina teokset on voitu ottaa esille gallerioihin.

Teokset oli maalattu vesivärein. "Pensselinä" olivat toimineet taiteilijan oman vartalon osat! Uskomattoman upeita yksityiskohtia ja tunnelmia on saatu aikaiseksi näinkin.

Ao. paikassa toteutetaan performansseja, musiikki-iltoja, kokeilevan äänimaiseman tapahtumia jne. "Underground" kuvaa paikkaa paremmin kuin hyvin. Uusi käynti on jo suunnitelmissa.

Apua!

Meillä ei ole vieläkään lämmintä vettä...! Tuntuu, että emme saa vastinetta 150 euron kuukausivuokrallemme.

Päivän kevennys

Kaksi espoolaista metsästäjää tulevat hirvimetsälle Inariin ja lentävät vesitasolla erämaajärvelle. Onni on myötä ja he saavat ammuttua suuren hirven. Yön jälkeen lentokone tulee hakemaan miehiä sovittuna aikana.

Lentäjä katsoo metsästäjiä ihmeissään ja sanoo: "Ei kone jaksa nousta ilmaan kaikkine kamppeineen ja varsinkaan tuon hirven kanssa". "Nyt kyllä valehtelet" sanoo toinen metsästäjistä. "Niin", jatkaa toinen, "oletpas raukka lentäjä. Viime vuonna saimme kaksi hirveä eikä aikaisempi lentäjä silti pelännyt!". "Eikä sen kone ollut yhtään isompi kuin sinunkaan".

Lentäjä suuttuu ja tokaisee: " No helevetti , jos se siihen pysty niin pystyn mieki". Ja niin kamppeet pakataan koneeseen, kone käyntiin ja menoksi. Moottori huutaa viimeisiään ja ranta lähestyy. Lentäjä vetää sauvasta saadakseen koneen ilmaan, mutta toisessa päässä järveä puut hipovat ponttooneita, lentäjä menettää koneen hallinnan ja kone rysähtää alas.

Romun seasta matkustajat ja lentäjä kömpivät ylös ja lentäjä kysyy:
"Missä me ollaan?".
Toinen metsästäjä katselee ympärilleen ja sanoo: "Vain 300 metriä kauempana kuin viime vuonna".
.