Lauantaina 29.8. tutustuimme Kööpenhaminaan kävellen sekä linja-autolla.
Historiaa
Kaupungin nimi juontaa juurensa 1100- luvulle, jolloin paikalla oli Havn eli Satama. Kalastus ja kaupankäynti sillillä oli tärkeä elinkeino Roskilden ja Lundin katetdraalien välillä sijainneelle kylälle. Noin 1160 kuningas Waldemar Suuri antoi kaverilleen Absalonille, Roskilden piispalle, kylän lahjaksi. Seuraavien vuosien aikana kylä kasvoi kauppapaikaksi, jollloin sitä ryhdyttiin kutsumaan Kobe manne havn = Kobmannhaven = Kauppamiesten satama. Tästä kaupungin nykyinen nimi, Kobenhavn, on muodostunut.Pahoittelen, etten saa näppäimistöltäni aikaiseksi tanskalaista ae ja o- merkkejä.
Nähtävyyksiä
Kävelymatka asunnolta kaupungintalolle on noin 3 kilometriä, joka oli mukava lämmittely päivälle.
Ostimme automaatista 10- kerran matkakortin, jonka kanssa nousimme Movia:n sähkökäyttöiseen kiertoajelubussiin. Ne kulkevat 7 minuutin välein tiettyä rengasmaista reittiä, jonka varrelle asettuvat useimmat nähtävyydet.Tunnissa saimme hyvän yleiskuvan kaupungista.
Ajelun jälkeen lähdimme liikkeelle apostolinkyydillä kierrellen bussista nähtyjä mielenkiintoisimpia alueita. Emme pistäytyneet mihinkään museoon (paitsi käymään vessassa pari kertaa), vaan imimme yleisvaikutelmia kaupungista.
Nähtävää on paljon, ja kaupunki oli täynnä ihmisiä. Erilaisia tapahtumia tuntui pursuavan joka kulmauksesta. Törmäsimme ainakin kirpputoreihin, Christiansborg:in kiertävään avovesiuintitapahtumaan (uintimatka 1,9 km), monikulttuuriseen suvaitsevaisuustapahtumaan ja musisointeihin.Uintitapahtuma olisi ollut mukava myös osallistujana. Laskimme, että uimareita oli yhteensä noin 1200! Heidät laitettiin matkaan 5 minuutin välein noin 20 hengen ryhmissä. Lähtö ja maali olivat ponttoonilautalla Prinsens Bro:n lähellä. Reitti kulki rengasmaisesti kanavia myöten. Järjestelyt näyttivät asiallisilta ja pelastuslauttoja/ - kumiveneitä oli jokaisella kanavanpätkällä.
Pyöriä
Polkupyöriä on - paljon. Suurin osa on runkorakenteiltaan vanhahtavia, tai ehkä enemmäkin retroa. Yleiskunto on heikohko, mutta pyörien ulkonäköön on usein käytetty aikaa ja vaivaa sentään jonkinverran. Erityispiirteenä ovat "laatikkopyörät" eli kahden etupyörän väliin asennetulla kuljetuslaatikolla varustetut kulkupelit. Laatikossa istuvat usein lapset, koira tai kaikki yhdessä.Toinen pyörien hauska piirre ovat valot: laki pakottaa asentamaan pyöriin pimeänaikaan käytettäväksi etu- ja takavalon. Nämä ovat usein välkkyviä ledi- pohjaisia, jotka ottavat voimansa pinnoihin asennetuista magneeteista. Pimeällä pyöräkaistoilla kulkee diskoja pyöräryhmien välkytellessä valoja kakofonisessa, tai kakovisuaalisessa, parvessa.
Kaikille teillä näyttää olevan pyöräteitä tai -kaistoja. Kaistat on merkitty tiehen maalaamalla, ja näitä kaistoja kunnioitetaan. Liikennevaloihin pyöräilijät jäävät useimmiten kauniisiin jonoihin odottamaan vuoroaan.
Pyöräkypäriä on käytössä suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Mitä nopeampi pyörä, sitä varmemmin pyöräilijällä on kypärä päässään.
Rakennukset
Kaupungin talot ovat vanhassa kaupungissa värikkäitä ja suloisia. Ydinkeskustan ulkopuolella kerrostalot ovat rakennettu tiiviisti vierekkäin usein 6-8 kerroksisiksi. Mielenkiintoinen piirre on, että useimpien ulkopinnat ovat kohtuullisen huonossa kunnossa. Remontteja ei näy olevan käynnissä monessakaan paikassa, joten nähtäväksi jää, kuinka huonoon kuntoon rakennuskannan yleisilme pääsee tulevaisuudessa sanotaan vaikka parissakymmenessä vuodessa.Oheinen talo on asuintaloni kadulta nähtynä.
Ruoka
Lounaan nautimme tanskalaisittan voileipäkahvilassa. Orgaanista ja luomuruokaa on saatavilla kovasti paljon. Tämäkin kahvila tarjosi tuoreita vihannes- ja hedelmämehuja, kokojyväleipää jne. Samoin kaupoissa on laajoja luomuruokaosastoja. Tämän lisäksi eri liikeyritykset, mukaanlukien hampurilaispaikat, kertovat erilaisten tuotteiden CO2 päästömäärän! Tanskalaisilla on oikea ote ympäristön tilaan.
Ruokakulttuuri antaa näköjään helpon mahdollisuuden kasvis- ja luomuravinnosta nauttimiseen. Pitänee hyödyntää...
Paturi
Päivän yksi mukavista pikkuyksityiskohdista oli parturikäynti. Pistäydyin talon kivijalassa olleessa pienessä parturissa, jota pyöritti maahanmuuttaja. Huonosta englanninkielestään huolimatta saimme hiukseni lyhennettyä, geelitetty sekä kulmakarvani trimmattua! Kyllä, palveluun kuului myös kulmakarvojen leikkely. Olenpas minä nyt tyylikäs.
.
