Asiat järjestykseen

.
Korttelin kulmaleipomon tarjonnasta kävin hakemassa tuoretta leipää, juustopiirakkaa ja känttyä suun makeutukseen. Ilolla on todettava, että päivittäin kuudesta kuuteen tarjolla on tuoreita leivonnaisia. Tiedän jo nyt, että näitä leipomoja tulen kaipaamaan.

Lounasta voisi ryhtyä laittamaan, nyt kun lämmin vesikin on palannut putkistoon. Tiedä häntä, oliko kadulla lurpsuttaneella likakaivoautolla tekemistä asian kanssa, mutta kuumaa vettä on tarjolla. Mielessä käväsi jo vanhat kunnon Venäjän ajat.. :) Vaan palasimme sivistyneeseen eurooppalaiseen vedenjakeluun.

Matkalla ihastelin koppipolkupyörää. Maastokuvio ja kaikki. Näitä pelejä on liikkeellä paljon. Kopissa istuu koiria, vaimoja, lapsia, tavaroita - mitä vain tulee mieleen. Kaksi valmistajaa näyttää olevan yli muiden: Nihola.com ja Christianiabikes.com. Hinnat ovat tietääkseni varsin kovia, tuonne 2000 euron hujakoille saattavat mennä.

Kadulla huomasin toisenkin hyvän keksinnön. Bussipysäkit on käännetty "väärinpäin", jolloin läpinäkyvä seinä suojaa autojen roiskeilta eivätkä jalankulkijat toikkaroi jalkakäytävän ja ajoradan välissä olevalla pyöräkaistalla odottaessaan onnikkaa saapuvaksi.

Helsingin veripalvelu lähestyi minua tekstiviestillä. Heillä ovat verivarastot hälyyttävän alhaalla ja pyysivät tulemaan luovuttamaan mahdollisimman pian. Te Helsingissä asuvat, piipahtakaa Yrjönkadulla, tai periferiassa Kivihaassa, antamassa osa itsestänne. Päälle kun juo kupin kahvia ja nautiskelee voileivän, niin lupaan: olo on erinomainen! Kun käyn Suomessa tulevalla viikolla, käyn minäkin pyörähtämässä keventämässä itseäni.
.

Tutustuminen Kauppamiesten satamaan

.
Lauantaina 29.8. tutustuimme Kööpenhaminaan kävellen sekä linja-autolla.

Historiaa

Kaupungin nimi juontaa juurensa 1100- luvulle, jolloin paikalla oli Havn eli Satama. Kalastus ja kaupankäynti sillillä oli tärkeä elinkeino Roskilden ja Lundin katetdraalien välillä sijainneelle kylälle. Noin 1160 kuningas Waldemar Suuri antoi kaverilleen Absalonille, Roskilden piispalle, kylän lahjaksi. Seuraavien vuosien aikana kylä kasvoi kauppapaikaksi, jollloin sitä ryhdyttiin kutsumaan Kobe manne havn = Kobmannhaven = Kauppamiesten satama. Tästä kaupungin nykyinen nimi, Kobenhavn, on muodostunut.

Pahoittelen, etten saa näppäimistöltäni aikaiseksi tanskalaista ae ja o- merkkejä.

Nähtävyyksiä

Kävelymatka asunnolta kaupungintalolle on noin 3 kilometriä, joka oli mukava lämmittely päivälle.

Ostimme automaatista 10- kerran matkakortin, jonka kanssa nousimme Movia:n sähkökäyttöiseen kiertoajelubussiin. Ne kulkevat 7 minuutin välein tiettyä rengasmaista reittiä, jonka varrelle asettuvat useimmat nähtävyydet.

Tunnissa saimme hyvän yleiskuvan kaupungista.

Ajelun jälkeen lähdimme liikkeelle apostolinkyydillä kierrellen bussista nähtyjä mielenkiintoisimpia alueita. Emme pistäytyneet mihinkään museoon (paitsi käymään vessassa pari kertaa), vaan imimme yleisvaikutelmia kaupungista.

Nähtävää on paljon, ja kaupunki oli täynnä ihmisiä. Erilaisia tapahtumia tuntui pursuavan joka kulmauksesta. Törmäsimme ainakin kirpputoreihin, Christiansborg:in kiertävään avovesiuintitapahtumaan (uintimatka 1,9 km), monikulttuuriseen suvaitsevaisuustapahtumaan ja musisointeihin.

Uintitapahtuma olisi ollut mukava myös osallistujana. Laskimme, että uimareita oli yhteensä noin 1200! Heidät laitettiin matkaan 5 minuutin välein noin 20 hengen ryhmissä. Lähtö ja maali olivat ponttoonilautalla Prinsens Bro:n lähellä. Reitti kulki rengasmaisesti kanavia myöten. Järjestelyt näyttivät asiallisilta ja pelastuslauttoja/ - kumiveneitä oli jokaisella kanavanpätkällä.

Pyöriä

Polkupyöriä on - paljon. Suurin osa on runkorakenteiltaan vanhahtavia, tai ehkä enemmäkin retroa. Yleiskunto on heikohko, mutta pyörien ulkonäköön on usein käytetty aikaa ja vaivaa sentään jonkinverran. Erityispiirteenä ovat "laatikkopyörät" eli kahden etupyörän väliin asennetulla kuljetuslaatikolla varustetut kulkupelit. Laatikossa istuvat usein lapset, koira tai kaikki yhdessä.

Toinen pyörien hauska piirre ovat valot: laki pakottaa asentamaan pyöriin pimeänaikaan käytettäväksi etu- ja takavalon. Nämä ovat usein välkkyviä ledi- pohjaisia, jotka ottavat voimansa pinnoihin asennetuista magneeteista. Pimeällä pyöräkaistoilla kulkee diskoja pyöräryhmien välkytellessä valoja kakofonisessa, tai kakovisuaalisessa, parvessa.

Kaikille teillä näyttää olevan pyöräteitä tai -kaistoja. Kaistat on merkitty tiehen maalaamalla, ja näitä kaistoja kunnioitetaan. Liikennevaloihin pyöräilijät jäävät useimmiten kauniisiin jonoihin odottamaan vuoroaan.

Pyöräkypäriä on käytössä suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Mitä nopeampi pyörä, sitä varmemmin pyöräilijällä on kypärä päässään.

Rakennukset

Kaupungin talot ovat vanhassa kaupungissa värikkäitä ja suloisia. Ydinkeskustan ulkopuolella kerrostalot ovat rakennettu tiiviisti vierekkäin usein 6-8 kerroksisiksi. Mielenkiintoinen piirre on, että useimpien ulkopinnat ovat kohtuullisen huonossa kunnossa. Remontteja ei näy olevan käynnissä monessakaan paikassa, joten nähtäväksi jää, kuinka huonoon kuntoon rakennuskannan yleisilme pääsee tulevaisuudessa sanotaan vaikka parissakymmenessä vuodessa.

Oheinen talo on asuintaloni kadulta nähtynä.

Ruoka

Lounaan nautimme tanskalaisittan voileipäkahvilassa. Orgaanista ja luomuruokaa on saatavilla kovasti paljon. Tämäkin kahvila tarjosi tuoreita vihannes- ja hedelmämehuja, kokojyväleipää jne. Samoin kaupoissa on laajoja luomuruokaosastoja. Tämän lisäksi eri liikeyritykset, mukaanlukien hampurilaispaikat, kertovat erilaisten tuotteiden CO2 päästömäärän! Tanskalaisilla on oikea ote ympäristön tilaan.

Ruokakulttuuri antaa näköjään helpon mahdollisuuden kasvis- ja luomuravinnosta nauttimiseen. Pitänee hyödyntää...

Paturi

Päivän yksi mukavista pikkuyksityiskohdista oli parturikäynti. Pistäydyin talon kivijalassa olleessa pienessä parturissa, jota pyöritti maahanmuuttaja. Huonosta englanninkielestään huolimatta saimme hiukseni lyhennettyä, geelitetty sekä kulmakarvani trimmattua! Kyllä, palveluun kuului myös kulmakarvojen leikkely. Olenpas minä nyt tyylikäs.
.

Märkää kasvua Kolarissa

.
Kasvun paikka

Uuden kurssin, Strategic management of growth, aloitus on takana. Tuntuu olevan napakka ja aihetta tunteva luennoitsija tämä Pihkala, jos kohta tähtitiede ei taida olla vahvin alue. Herra puhui erilaisista yritysstrategioista ja niiden taakse kätkeytyvistä perusolettamuksista. Havainnollistaakseen sosiaalisesti konstruoiden maailmakuvan olemusta, hän käytti esimerkkinä tähtikuvioita. Valkotaululle ilmestyi epämuotoinen kuvio, jonka hän nimesi Big Dipper eli Otavaksi. Tosin piirretyssä muodossa kuvio ei ainakaan Suomessa ilmesty taivaalle missään vaiheessa vuotta... :)

Kurssilla saamme taas analysoida kohdeyritykstä, tällä kertaa kasvustrategian näkökulmasta. Luennoilla käsittelemme artikkeleita, joiden lukemisen jälkeen niistä pitää tehdä koosteraportteja emeritusprofessori Mauri Laukkasen tyyliin. Lisäksi kurssiin sisältyy tentti.

Uintia

Eilen uintiharjoitus oli jälleen kerran mukava. Rakenne oli seuraava:

• 400 m lämmittelyä
• 4 x 50 siten, että ensimmäiset 12,5 metriä maksimaalisena vetona. Sarjojen välissä 20" tauko
• 8 x 50 m kevyesti
• 4 x 50 m siten, että puolessavälissä kännöksen molemmin puolin maksimaalinen veto. 40" tauko sarjojen välissä
• 4 x 50 m kevyesti
• 4 x 50 m siten, että viimeiset 12,5 m maksimaalisena vetona, 30" tauot sarjojen välissä
• 600 m jäähdyttely
• ==============
  
• Yhteensä 2200 m

Tällä kertaa tekniikkani sai huomiota jalkojen osalta. Polvi taipuu liikaa hidastaen vauhtia. Jalan pitää olla suorempana.

Kolari

Illan päätti kolaripaikan avustaminen. Olin jo nukkumassa, kun puhelin soi. Eräs ryhmämme venäläisistä oli joutunut pieneen auto-onnettomuuteen. Toinen osapuoli ei puhunut juurikaan englantia, joten he tarvitsivat tulkkausta ja käytännön ohjeita "mitenkäs nyt?". Kävin paikanpäällä selvittämässä tilannetta. Onneksi kaikki osapuolet olivat fyysisesti kunnossa. Vain muovia vääntyi.

Taas etenee!

.
Päivä alkaa olla jälleen takana. Oppia on tullut edelleen valuuttakurssien liikkeistä, keskuspankkien mahdollisuuksista vaikuttaa niihin jne.

Päivän eri tauoilla olen yrittänyt lukea supply chain management- kirjaa, joka onkin jo lähes puolessa välissä. Hieno asia on, että sain tänään kummankin aihealueen kurssikirjan kotiin UKsta. Pääsen tekemään lukemisen aikana muistiinpanoja eikä tarvitse huolehtia kirjojen palauttamisesta kirjastoon. Toinen ostamistani kirjoista on käytetty - entinen kirjaston kirja! Oletettavasti kuitenkin aika hyvässä kunnossa.

Muita kirjoja pitäisi tulla tällä tai ensi viikolla. On se sinäänsä hassua, että edelleen EUn alueella toisesta maasta tilaamalla saa saman standardituotteen 40% halvemmalla.

Ruokavalio on vakioitunut aika tavalla. Kämpillä lämmitän lähinnä valmiita laatikoita, syön hedelmiä, keitän puuroja ja täydennän ruoan leivällä + leikkeleillä. Parempilaatuista ruokaa ja ennenkaikkea salaatteja saan yliopistolla. Keittiöitä on kokonaista neljä, joten valinnanvaraa on riittävästi. Oheiset kuvat ovat yliopiston suurimmasta ruokalasta, jossa pääsääntöisesti syön.

Tapasin kirjastossa sattumalta reippaan tuotantotalouden opiskelijan, joka on laittanut vaihto-oppilasanomuksen päästäkseen Pietariin valtionyliopistoon! Annoin joitakin ajatuksia asumisesta ja opinnoista. Hyvän valinnan hän on tehnyt. Niin sitä pitää.

Yhdet risut pitää antaa Lappeenrannalle. Täkäläiset autoilijat eivät kunnioita suojateitä lainkaan! Vaikka työntäisi itsensä ja/ tai pyörän puoleen väliin kaistaa, autot puskevat väkisin suojatien yli! Mistähän moinen?
.

Heijastelua

.
Eilinen eli lauantai, kahdeksastoista tammikuuta, meni heijastellessa.

Pohdin päivän mittaa tietämysasioista ja heijastelin ajatuksiini omia käsityksiäni tietämyksen olemuksesta. Materiaaleissa oli yksi erityisesti ajatuksia herättänyt, jos kohta vaikea, teoreettisfilosofinen artikkeli. Pitää kaivaa kirjoittajan nimi esille vähän myöhemmin.

Toinen päivän heijastelu oli pohdinta juoksusta ja sen merkityksestä psyykkeelle. Kävin LSD (Long Slow Distace) lenkilllä kaverin kanssa jutellen niitänäitä. Kiitos mukavasta lenkkiseurasta! Pitkät lenkit ovat mukavampia yhdessä, vaikka toisinaan rauhallisessa ympäristössä soololenkit ovat mielelle hyväksi. Pietarissa näitä rauhallisia alueita ei tosin taida olla. Seppolassa nimimerkki petteri.vartiainen on osannut kirjoitella loistavasti pitkien lenkkien antamista ajatuskuluista. Suosittelen lukemaan hänen tarinoitaan osoitteessa http://seponkotisivut.com/vb/showthread.php?t=3358&highlight=henkisesti+valmis

Heijastelua on tapahtunut myös liikenteessä. Suosittelen ehdottomasti Pietariin tulijoille heijastimien käyttöä. Minulla on kummassakin repussa heijastin, ja lisäksi takissa roikkuu yksi. Taidan olla lähes ainoa, joka käyttää näitä hengenpelastajia katuliikenteessä. Ja katso, on tapahtunut useasti, että auto on pysähtynyt risteyksessä nähtyään minut. Taitavat olla niin hämmentyneitä valoilmiöstä, että pysähtyvät outouttaan. Niin tai näin, mutta heijastimet toimivat!
.