En näe uuden opettelun olevan mikään ihmeellinen asia. Onhan itselläni takana insinöörin opinnot, kadettikouluopintoja, MBA- tutkinto, opettajan pedagoginen pätevyys ja tohtorinväitöskirja tekeillä. (Tuo jää kyllä suurella todennäköisyydellä tekemättä loppuun). Kaikenlaisia töitäkin on tullut tehtyä. Koetetaanpas listata:
- kenttätyöntekijä biologisissa tutkimuksissa
- siitepölyn kerääjä metsänjalostuksen tarpeisiin
- myyräsuojaverkkojen asentaja taimistoissa
- haudankaivaja
- piirivartija, koiravartija, myymäläetsivä, paikallisvartija
- hälytyslaiteasentaja
- ohjelmoija
- asiakaskouluttaja
- prosessikehittäjä
- henkilöstökonsultti
- projektipäällikkö
- henkilöstön kehityskonsultti
- elämyspedagogi seikkailuyrityksessä
- yrittäjä, organisaatiokehitysrintamalla
- kouluttaja kuntayhtymällä
- tiiminvetäjä kuntayhtymän yrityspalvelussa
- johtava konsultti
- avainasiakaspäällikkö
Filosofiani on ollut että tehdään asioita jotka tuntuvat hyviltä. Näistä palapelin osista on tullut nykyinen elämäntilanteeni, enkä ole ollenkaan tyytymätön. Kahden vuoden päästä ajaudun johonkin uuteen, mielenkiintoiseen tilanteeseen. Tiedän sen.
Tekemättä jätetyt asiat harmittavat, eivät tehdyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti