Näytetään tekstit, joissa on tunniste maraton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maraton. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Oppia maratonreissulta

Berlinin maratonmatkasta tuli myös muutoinkin jälleen opettavainen.

Tapahtumakuvaus

Juoksijatuttuni saapui juoksun jälkeen majapaikkaan väsyneenä mutta tyytyväisenä. Käytyään suihkussa hän söi vähän ja joi nesteitä, jotka eivät kuitenkaan pysyneet sisällä, vaan hän oksensi ne pois. Keskusteltuamme pienen tovin, päätimme viedä hänet takaisin parin korttelin päässä olleelle maalialueelle, jossa toivoimme löytävämme kilpailun ensiapuhenkilöstöä. Saimmekin hänet saatettua ensiaputelttaan, jossa varustusta oltiin jo purkamassa. Hoitovalmius oli tästä johtuen alhainen eikä lääkäriä enää löytynyt .

Hoitajat ottivat verisokerinäytteen, sykkeen ja verenpaineen. Nestettäkin he antoivat juotavaksi, mutta kaikki tuli samantien ylös. Lopulta tilannetta johtava hoitaja kertoi, että tilanne on kunnossa!? Hän kertoi, että meidän pitäisi mennä takaisin majoitukseen ja juottaa potilaalle mustaa teetä sokerin ja suolan kanssa. Jos tilanne pahenisi, meidän tulisi viedä potilas sairaalaan.

Kävin Prinsessan kanssa nopean neuvonpidon ja ilmoitimme, ettemme lähde pois... Ymmärsimme, että majoituksesta joutuisimme lähtemään sairaaalaan joka tapauksessa. Vaikeaa on tietysti kertoa sairaanhoitohenkilöstölle, mitä heidän pitäisi tehdä, mutta kysyin, josko potilaalle voisi antaa suonensisäisiä nesteitä. Tähän ei ollut mahdollisuutta, joten kysyin voisiko potilaan siirtää sairaalaan saman tien. Onhan heillä tuo ambulanssikin tuossa vieressä...! Näin sitten tapahtuimin, joskin he tilasivat toisen ajoneuvon käyttöömme

Miellyttävän saksalaisen ambulanssimatkan jälkeen meidät otettiin vastaan Bundeswehrkrankenhaus:iin eli liittovaltion armeijan sotilassairaalaan. Pienen odotttelun jälkeen alkoi tapahtumaan: potilas otettiin sisään hoitohuoneeseen, kyynärtaipeeseen laitettiin ns. tippa, verinäytteitä otettiin ja tietoja kerättiin. Erittäin ystävällinen ambulanssiväki toivotteli hyvät voinnit ja poistui paikalta.

Varsinainen lääkäri tuli käymään kuitenkin vasta parin tunnin kuluttua. Hänellä ei ollut tarkkaa käsitystä tapahtumista, joten jouduimme antamaan jälleen kerran pohjatietoja. Hän jopa luuli, että potilas oli saanut nesteitä jo kilpailupaikalla ja oli hyvin hämmästynyt, kun näin ei ollut tapahtunut. Tämän kuultuaan hän vaihtoi nestepussin enemmän elektrolyyttejä sisältävään.

Yön aikana otetut verinäytteet kertoivat, että suola-arvot eivät nouse normaaleiksi. Kalium ja natrium- arvot pysyivät vaarallisen alhaalla, josta johtuen sairaalaan hälyytettiin erikoislääkäri. Hän päätti ottaa potilaan sisälle ainakin yön ajaksi. Kellon kulkiessa yhtätoista minä lähdin Prinsessan kanssa taksilla takaisin vuokra-asuunnollemme yötä viettämään.

Aamulla luovutimme asunnon avaimet pois, ja palasimme sairaalaan. Tilanne oli huomattavasti parempi. Potilas oli kovasti hyvässä kunnossa ja lääkäri tyytyväinen. Hän kertoi, että luultavasti hän voi päästää potilaan lähtemään iltapäivällä, jos laboratorionäytteet olisivat normaalit.


Lääkärinkäynti huonessa oli muutenkin mukava. Kyseessä oli siis sotilassairaala, joten kierroksella lääkärin hovina oli uniformupukuinen konkkaronkka. Epoletteja oli enemmän kuin Libyan johtajan syntymäpäivillä... Mutta kaikki olivat ammattitaitoisia, ystävällisiä ja tehokkaita.

Lopputulema oli hyvä. Pääsimme kaikki lähtemään Saksasta maanantain kuluessa, kaikki eivät tosin alkuperäisillä lennoillaan. Jaa, kaikki eivät edes tulleen maahankaan alkuperäisillä lennoillaan, koska jotkut unohtivat passinsa kotiin lentokentälle mennessään... :)

Oppia:
  • ota matkavakuutus, joka korvaa lentojen siirrot tms.
  • hanki EU- alueen yhteinen sairausvakuutuskortti, sellaine sininen. EU- kansalaisena potilas sai hyvin hoidon Saksassa, mutta he kaipalivat EUn yleistä korttia, Suomen sairausvakuutuskortti ei kelvannut
  • varmista, että lähtiessäsi passisi on mukana
Kohdehenkilön tapahtumaketju lääketieteellisesti tarkasteltuna

Keräsin hieman lisätietoja medikaalisesta tapahtumasta. Kyseessä oli ilmeisesti hyponatremia ja hypokalimia.

Yli 5 tunnin maratonsuorituksen aikana kohdehenkilö joi vain vettä ja nautti suolatabletteja. Runsaan juomisen takia elimistöön kertyi ilmeisesti liikaa vettä, joka aiheutti suolojen suhteellisen laskun veren plasmassa. Natrium on merkittävin ekstrasellulaarinen elektrolyytti ja tärkein osmoottisesti aktiivinen kationi. Suomeksi: natrium vaikuttaa solujen väliseen toimintaan ja osmoosiin.

Suola-arvojen mennessä elimistön vaatimien kynnysarvojen ulkopuolelle, solujen välinen osmoosi ei toimi oikein. Lisäksi hermotus häiriintyy ja lihakset voivat kouristella.

Kun ns. maratonnin muurin kohdalla (noin 32 km) lihakset väsyvät lopullisesti, keskushermosto käskyttää munuaisia vähentämään veden poistamista elimistöstä pitääkseen verentilavuuden riittävän korkeana. Hikoilun kautta suoloja poistuu, jolloin veren suola-arvot laskevat. Koska elimistö voi reagoida lisäämällä antidiureettisten hormonien tuotantoa, munuaiset poistavat vettä yhä hitaammin. Aivojen turpoaminen on yksi vakavasti otettava seuraus nesteen kertyessä aivokudokseen. Pahimmassa tapauksessa tilanne jatkuu kouristelun kautta koomaan ja kuolemaan.

Oireet muistuttavat kuivumista: päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, sekavuutta. Leposyke ja verenpaine ovat kuitenkin erilaiset kuin kuivumisessa, mutta diagnoosin teko ei ole yksinkertaista. Jos hoito pyritään tekemään samoin kuin hypernatermiassa, tilanne tietenkin huononee. Verikokeet ovat yksi keino päästä kiinni todelliseen syyhyn.

Suomessa juostavissa maratoneissa juomapaikat ovat suhteellisen harvassa, 3-5 km välein, mutta suuressa maailmassa niitä voi olla paljon tiheämässä. Silloin muuten hyvä ohje ottaa nestettä jokaisella juomapaikalla voi olla haitallinen, etenkin jos on varmuuden vuoksi juonut reilusti ennen lähtöä.

Naismaratonjuoksijat, jotka käyttävät yli 4 tuntia matkaan, ovat erityisessä vaarassa. Toisinaan väsymys tulkitaan nestehukaksi, vaikka kyseessä on nimenomaan liiallinen nesteiden juonti suhteessa saatuihin suoloihin! Urheilujuomastakaan ei saa kuin yhden gramman suolaa vajaasta kolmesta litrasta.

Menemättä lääketieteen alueelle tämän enempää, muutama käytännön ohje juoksijoille:
  • lisää suolojen saantia ennen juoksua. Juoksun aikana suolojen korvaaminen on lähes mahdotonta
  • rajoita juoman määrä suorituksen aikana. 5 - 8 dl per tunti on yleisesti turvallinen määrä
  • huolehdi hiilihydraattien saannista, jotta lihakset kestävät rasitusta mahdollisimman pitkään. 60 g/ tunti on hyvä nyrkkisääntö suorituksen aikana. Geelit, urheilujuoma, banaanit jne. ovat käypäisiä. Ennen suoritusta, tankkaa hiilihydraatteja muutaman päivän ajan!
  • harjoittele riittävästi pitkillä lenkeillä, jotta keskushermosto tottuu rasitustasoon
Pelkän liian runsaan veden juomiseen maratonilla on kuollut ihmisiä viime vuosina. Näiden määrä on lisääntynyt ilmeisesti sen takia, että ihmisiä varoitetaan kovasti liian vähän juomisen vaaroista!

Lisätietoja voi etsiä hakusanoilla hyponatermia, hypokalimia, hypokalsemia ja/ tai "electrolyte deficit high-salt bolus".

tiistai 22. syyskuuta 2009

Hiiviskelyä


Pihamme kanstanjapuu alkaa värjäämään itseään kellertäviin sävyihin. Syksy hiipii ilmassa kehoittaen talven iloihin valmistautumiseen.

Muitakin hiipijöitä korttelissamme on, minä. Huikea Berlinin maraton on takana, josta reidet muistuttavat jokaisella askeleella.

Tavoitteenani oli ensimmäinen neljän tunnin alitus, joka ei ihan toteutunut. Tämä olisi vaatinut 5:39 min / km keskivauhtia. Loppuaika 04:02:00 on kuitenkin ilahduttava! Juoksu kulki hyvin ja annoin irti sen, mitä elimistöstä lähti. Jäipähän jotain tavoiteltavaa seuraavallekin yritykselle.

Matka
Väliaika
Min / km
5 km
0:28:50
0:05:46
10 km
0:29:32
0:05:54
15 km
0:28:45
0:05:45
20 km
0:28:24
0:05:41
25 km
0:28:05
0:05:37
30 km
0:28:07
0:05:37
35 km
0:27:18
0:05:28
40 km
0:30:26
0:06:05

Ensimmäiset  kaksi viisikilometristä menivät hitaasti, joka ei ollut ihmekään. Juoksureitillä oli paljon väkeä, olihan ilmoittautuneita lähtijöitä noin 47 500! Tulospalvelun mukaan juoksun aloitti 44 363 kirmaaja. Omaan vauhtiin pääsin varsinaisesti aika tarkaan vasta 20 km kohdalla. Ennen sitä jouduin ohittamaan satoja ellen tuhansia juoksijoita. Tästä huolimatta ruuhkaa oli niin paljon, että juoksin ensimmäisten 10 km matkalla pitkiä pätkiä yli  6 min/ km vauhtia.

Ruuhka otti vastaan jo sinäänsä hyvin järjestetyllä valmistelualueella. Jätettyäni varusteet siihen varatussa pussissa järjestejäjille ja venyteltyäni lähdin valumaan kohti lähtöaluetta. Juoksijoita oli kuitenkin niin paljon, että lähtölaukauksen kajahtaessa en ollut edes omassa lähtökarsinassani G. Satojen tai tuhansien muiden kisaajien kanssa olin edelleen viereisessä metsässä pyörätiellä matkalla kohti asvalttitietä. Juoksemisen kannnalta tällä ei tietenkään ole merkitystä, sillä oma nettoajanotto lähtee käyntiin vasta, kun kenkään kiinnitetty mikrosiru ylittää ajanottomaton lähtöviivalla.

Ne 16 minuuttia, jotka kuluivat lähtöviivalle pääsyyn virallisen lähdön jälkeen, menivät musiikkia kuunnellessa, ihmisten kohinaa seuratessa ja keventäessä. Olin nesteyttänyt itseäni riittävästi, jonka lopputuloksena kävin odotellessa kolme kertaa puun juurella... No, oli siellä muitakin... ja paljon.

Ensimmäinen puolikas meni aikaan 02:01:30 ja toinen 02:00:30. Pääsin juoksemaan käänteisen juoksun, joka edelleen on hyvä asia. Olin kuitenkin puolessa välissä 3 minuuttia jäljessä tavoiteajastani ja tätä en pystynyt kirimään takaisin toisella puolikkaalla.  Voidaan spekuloida, että jos olisin päässyt alusta asti tavoitevauhtiini, loppuaika olisi parempi. Mutta taas toisaalta olisin saattanut kangistua aikaisemmin kuin nyt. Reidet sanoivat sopimukset irti 35 km kohdalla, joka näkyy erittäin hitaana viimeisenä 5 kilometrinä

Reitin varrella oli kannustajia koko ajan tunnelman ollessa  karnevaalityyppinen. Keli suosi, jos kohta lämmintä tuppasi olemaan. Lähtiessä saimme nauttia kenties 15 asteen viileydestä, mutta iltapäivällä lämpöä oli ehkä 24 astetta.

Juokseminen oli kokonaisuudessa hienoa. Näin Prinsessan ainakin kaksi kertaa juoksun aikana ja hän sai otettua minusta kuviakin. Yritän saada niitä näkyville myöhemmin. Katujen varsilla oli orkestereita, cheer- leader- ryhmiä, torvisektioita, jazz- bändejä, karkkeja jakavia ihmisiä, palokuntia ruiskuttamassa vettä, 16 juottoasemaa, lippuja jne. Juoksijoina näkyi ainakin Asterix, ja Obelix roomalaisen sotilaan kanssa. Koknaisia superlonisia juoksukenkiä ja pesuainepulloja viipelsi reitillä. Olipa juoksukaverini nähnyt jopa pelastuslaitoksen savusukeltajan koko varustuksessaan!

Näin jälkeenpäin ajateltuna tällaiset todelliset massamaratonit eivät ole parhaita ennätysyrityksiin. Väkeä on yksinkertaisesti liikaa eikä reitti vedä riittävän nopeasti. Oma lähtökarsina G oli niin takana, että eteen sattui suuri määrää hitaampia kulkijoita. Tällainen juoksu olisi todella mukava, jos juoksentelisi oman kuntotasonsa alapuolella jammaten orkesterien kanssa kenties pysähdellen tanssimaan, flirttaillen yleisölle ja nauttien hassunnäköisistä kanssajuoksijoista. Voisipa sitä jopa laittaa itselleenkin hupaisan asun päällensä.
.

lauantai 5. syyskuuta 2009

Berliinin maratonin väliajat

.
Jos jotakuta kiinnostaa saada 20.9. Berliinin maratonin puolivälin ja loppuaikani reaaliajassa kännykkään tekstiviestillä, sivulla http://www.pervasive.jku.at/marathon/berlin/2009/ on ilmainen palvelu. Kun sinne syöttää kilpailunumeroni 24146, ja oman kännykkänumeronsa, palvelu lähettää tiedot kilpailun aikana.

Prinsessan ei enää tarvitse vaivautua. Palvelu on tilattu hänelle... :)
.