Ulkopoliittinen keskustelu - mukavaa!

.
Olin niin otettu omasta ideastani maa-alueen vuokraamisesta Norjalta, että lähestyin asialla Yle:n toimittajaa, Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Lotta Nummista sekä Ulkoministeriön neuvottelevaa virkamiestä (?) (first secretary) Kim Kuivalaista.

Suureksi ilokseni ja yllätyksekseni sekä Numminen ja Kuivalainen ottivat kumpikin yhteyttä ja kommentoivat lyhyesti ideaani. Sain mm. tietooni, että vuonna 1994 eräs kansanedustaja on ehdottanut sataman vuokraamista Norjalta. Ja että kenraali Hägglund on aikanaan ehdottanut Petsamon vuokraamista Venäjältä.

Pitivät ehdotustani "mielenkiintoisena", joka tietysti voi tarkoittaa mitä tahansa :)

Pitäisiköhän seuraavaksi ehdottaa heille ideaani Ahvenanmaan vuokraamisesta malediiviläisille? :) http://mitim-lut.blogspot.com/2009/08/myydaan-ahvenanmaa-tai-vuokrataan-se.html

Pisteet Ulkopoliittisen instituutin tutkijalle ja Ulkoministeriön virkamiehelle!!!
.

Suomi Jäämeren rannalle - vuokraamalla!

.
Suomi, muiden maiden ohella, tarkastelee Jäämeren aluetta taloudellisessa mielessä. Jääpeitteen sulaessa odotetaan, että alueen luonnonvarat tulevat helpommin käytettäviksi.

Suomella ei valitettavasti vain ole nykyään maayhteyttä Jäämeren vesimassoihin. Yhtenä osallistumisvaihtoehtona Suomelle on pohdittu teknologiaan liittyvien hankkeiden kautta. Jäänmurtajat, ja muut arktisen alueen välineet ja laitteet, kun ovat suomalaisen osaamisen aluetta.

Yksi vaihtoehto voisi olla Jäämeren rannan maa-alueen pitkäaikainen vuokraaminen Norjalta!

Pohjoisen Norjan elinkeinoelämän kehittäminen on haastavaa, aivan samoin kuin pohjoisen Suomen Lapinkin. Suomi voisi vuokrata pitkäksi aikaa jonkin sopivan norjalaisen maalueen, sataman tai kylän Jäämeren rannalta. Maa-alue tulisi osaksi Suomen valtiota.

Suomi sitoutuisi kehittämään aluetta ainakin taloudellisesti ja infrastruktuurin näkökulmasta. Suomesta rakennettaisiin junarata, joka yhdistäisi alueen suomalaiseen kuljetusverkkoon. Tieyhteydet rakennettaisiin kestämään raskaiden kuljetusten rasitus. Suomi rakentaisi rannalle syvänvedensataman ja logistiikkarakenteet palvelemaan merikuljetuksia.

Hyötyjä olisi lukuisia:

• pohjois-Norja saisi taloudellisen piristysruiskeen rakentamisen avulla
• Suomi saisi yhteyden Jäämereen ja alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen
• pohjois-Suomen talouselämä pääsisi osaksi uuden sataman kehittämisestä ja kauttakulkuliikenteen rahavirroista
• Lapin ja pohjois-Norjan matkailu pääsisi hyötymään Suomen Lapin läpi rakennetusta jatketusta junaradasta
• yleinen yhteistyö Suomen ja Norjan välillä kehittyisi edelleen
• Suomi saisi uuden sataman. Vieläpä sataman, josta on suora yhteys valtamerelle.
• EUn "Pohjoinen Ulottuvuus" saisi uuden merkittävän elementin
• Suomen ja Norjan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka lähentyisivät valvonnan osalla
• Suomi saisi kokemusta arktisten alueiden rakentamisesta. Uutta kokemusta voitaisiin hyödyntää laivanrakentamisessa, tuuli- ja merivoimateknologiassa, kartoitusmenetelmissä jne.

.

Maailman suurin väittely...

.
Torstaina 17.12. osallistuin Tanskan yleisradion DRn ja BBC järjestämään väittelytilaisuuteen. Tapahtuma ei ollutkaan Bella Centerissä, vaan DR Byen:issä eli DRn pääpaikassa.

Tapahtuma oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisenä oli tunnin mittainen BBCn radiolähetys, jossa noin 500 paikalla ollutta nuorta ja nuorenmielistä väittelivät COP 15:sta ja ilmastoasioista. Taahtuma syötettiin reaaliaikaisena www.worldhaveyoursay.com sivustolle. Samalla väittely nauhoitettiin ja lähetettin "as live"- muodossa muutaman tunnin viipeellä BBC World Servicen kautta.

Itse väittely oli varsin naivi ja pysyi tasolla "onko ihminen ahne ja voimmeko muuttaa maailman ihmisten ajattelua?". Mielenkiintoisempaa oli seurata tilaisuuden järjestelyitä ja juontajan toimintaa. Osallistuin sentään itsekin keskusteluun ja esitin toiveen, että vaikka COP 15- kokouksessa ei saataisikaan yleissopimusta, EU asettaisi esimerkkinä itseään sitovat päästörajat. Ääneni on kaikunut ympäri maailmaa!

Voimakkaasti äänessä olivat kehittyvien maiden ihmiset, joiden ajatukset keskittyivät seuraaviin ydinkohtiin:

• kehittyneiden maiden tulee kärsiä, koska kehittyvät maat ovat kärsineet aiemmin
  
• nyt on kehittyneiden maiden aika saada saasteita, sillä kehittyvät maat ovat saaneet osansa maailman saasteista tähän asti
• kehittyneiden maiden velvollisuus on maksaa kehittyvien maiden päästökustannukset
• koska kehittyneet maat ovat saastuttaneet, niiden tulee lopettaa saastuttaminen. Mutta koska kehittyvät maat eivät ole vielä saastuttaneet, nyt on niiden vuoro saada saastuttaa

Ajatukset ovat löperöitä. Aivan kuin kaksi lasta olisivat leikkineet hiekkalaatikolla ja saaneet aikaiseksi upeat hiekkalinnat. Kuitenkin leikin aikana A olisi rikkonut Bn hiekkalinnan. Aikuinen tulee väliin ja esittää rauhoittumista. B sanoo, että "totta kai minä rauhoitun. Mutta sitä ennen minun täytyy saada rikkoa An hiekkalinna". Tärkeintä on kosto, eikä se, että sen jälkeen kummallakaan ei ole hiekkalinnaa...

Noin tunnin tauon jälkeen siirryimme suureen konserttisaliin, jossa nauhoitettiin varsinainen päättäjien väittely. Paikalle oli saatu Malediivien presidentti, Australian pääministeri, Etelä-Afrikan ympäristöministeri, Ruotsin pääministeri (joka on entinen EUn  ministerineuvoston puheenjohtaja), ja Meksikon presidentti. BBCn mukaan pyynnöstä huolimatta USA ja Kiinan kansantasavalta eivät lähettäneet paikalle edustajiaan.

Tilaisuudessa saatiin aikaiseksi varsin hyvä keskustelu, sillä Malediivien presidentti on varsin suorasanainen. Hän hyökkäsi sanallisesti mm. paikalla olleen G77 edustajan kimppuun. Ruotsin pääministeri puolestaan oli voimakkaasti erimieltä paikalla olleen Kiinan "epävirallisen" edustajan kanssa. Kiinalainen ei muutenkaan antanut hyvää kuvaa. Hän kehui maansa "päästörajoitetoimet" taivaisiin asti. Kun hänen kantaansa kyseenalaistetiin, hän siirtyi puhumaan Kiinan yhden maakunnan ihmisten lukumäärästä eli täysin eri asiasta. Ilmeisesti Kiinan esitys on tosiasiassa maan päästöjä kasvattava, vaikka sanamuoto antaa ymmärtää muuta.

Väittelyn johdantovideo on alla. Minäkin olen kuvassa selkeästi, tosin hyvin pienenä.



Mielenkiintoinen tilaisuus. Poliittinen päätöksenteko ja -prosessi kutkuttavat mieltäni...

Hyvä tentti, mukava uinti ja jännittävä iltapäivä

.
Developing growing business from patents- kurssin suullinen tentti on takana. Puolustin liiketoimintasuunnitelmaamme sen verran tehokkaasti, että sain kurssin arvosanaksi 12, joka on 7- portaisen arvosteluasteikon korkein.

Muutenkin päivä on lähtenyt liikkeelle mukavasti. Ajoin aamulla seitsemän jälkeen suolaisenkuraisessa ruskeassa lumisohjossa uimahallille polskuttelemaan 2 250 m harjoituskokonaisuuden. Yllätyksekseni kykenin uimaan ensimmäistä kertaa yhtämittaa vapaauintia yli 200 m TI- tyylisuunnalla. Aikaisempi ennätys ylittyi jopa reilusti, koska sain uitua 1 000 m ilman pysähdyksiä. Jee!!

Jos minusta ei kuulu tänä iltana, soitelkaa Kööpenhaminan poliisilaitokselle. Lähden kohti Bella Centeriä, jossa on COP 15 ilmastokokous. Yritän päästä sisään kutsukortillani seuraamaan väittelytilaisuutta. Paikallisten lehtien mukaan keskuksen ympärillä on joka päivä nahinaa poliisien kanssa ja satoja pidätyksiä.... :=/ Koetan nyt kuitenkin välttää tuo, sillä harjoittelin jo männäviikolla kertausharjoituksissa pidätetyksi tulemista mielenosoituksessa ja sotilaspoliisien raudottamisen kohteena olemista. Yksi kerta kuukaudessa riittää.
.

Taas, valkeata joulua...

.
Aamulla oli upea katsoa ulos ikkunasta, kun lumipeite verhoaa sittenkin maan kamaraa. Takapihan joulukuusi valaisee tanteretta valkoisessa hämärässä. Ihan tässä herkistyy paateneinkin sielu.

Asettelin eilen peruspyöräni satulaa oikeaan korkeuteen ja vedin penkin taka-asentoon. Nyt saatan ajaella katuja ranskalaisittain arvokkaan pystyssä asennossa, sillä geometria on sellainen herrasmiehille tarkoitettu :)

Joulunodotus voi puolestani alkaa, sillä hain pyöräreissullani kirjastosta puolenkymmentä kirjaa ja samanverran elokuvia. Jos näiden kanssa en saa aikaani kulumaan Prinsessaa Kööpenhaminaan odottaessani, niin vika on tekijässä.

Päivän epistola sisältää aamu-uinnin, suullisen tentin yliopistolla, käväisyn yliopiston kansainvälisellä toimistolla tekemässä osoitteenmuutoksen, COP 15 (ilmastokokous) tilaisuuden sekä illansuussa juoksulenkin.
.

Päivitystä

.
Kurssitulos

CBSn järjestelmään oli tullut toisen kurssin arvotelutieto. Olen saanut "European Union Integration: Consequences for Business Strategy"- kurssista 7- portaisella asteikolla arvosanan 10. Jos jotakuta ihmetyttää, miten 10 asettuu seitsemällä jaolliseen asteikkoon, niin minä liityn ihmettelijöiden joukkoon...

Koossa on näin vaadittavat 15 opistopistettä. Kaksi muuta kursia tuovat enää ylimääräisiä opintopisteitä, joista ei ole maisterintutkintoon suoranaista hyötyä.

Ilmastokokous

Sain tiedon, että pääsen torstaina 17.12. Kööpenhaminassa osallistumaan ilmastokokouksen väittelytilaisuuteen. Tilaisuus alkaa kello 16.00, mutta paikalla pitää olla turvatarkastuksia varten jo kello 13.00!
.

Havaintoja siviilikriisinhallinnasta

.
Ydinoppimisaiheita siviilikriisinhallinnasta lukemani kirjan perusteella:

• ennen avun aloittamista täytyy luoda yhteydet paikallisiin vallankäyttäjiin. On syytä analysoida näiden väliset voimasuhteet, kiista-aiheet, ja luoda edellytykset avun tuomiselle luottamuksen kautta. Tämä mm. vähentää väkivallan riskiä avun jakamisen aikana.
  
• apu tulee jakaa hiljalleen ja ajan kanssa. Liian nopea ja suuri apumäärä sekoittaa paikalliset vallan-. ja voimankäytön suhteet ja saa aikaan kateutta, epäilyksiä jne.
• apu tulee jakaa yhteistyössä paikallisten kanssa ajatuksella, että kumpikin osapuoli "sijoittaa" hankkeeseen. Vastaanottavan osapuolen osuus on tyypillisesti ilmainen työvoima.

.

Vaativa tehtävä

.
Mardsen, Peter. 2009. Afganistan - Aid, Armies & Empires. I.B.Tauris.

Kirja, joka kuvaa ikävän raadollisesti, miten taloudellinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja poliittinen toiminta kriisissä olevassa maassa kärsii, kun alueen ihmisten omaa arvoa, uskontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä ei kunnioiteta.

Ulkovallat ovat kerta toisensä jälkeen epäonnistuneet afganistanin yhteiskunnan uudelleenrakentamisen avustamisessa käyttäytyessään valloittajina ja tavoitellessaan samalla, ymmärrettävästi, omia etujaan.

En ole lukenut kirjaston kirjaa vielä loppuun asti, mutta näyttää siltä, että ainoastaan parempi talouden, politiikan, sotilasasioiden, uskontojen ja kulttuurin kokonaisuuden ymmärtäminen voi tuottaa tuloksia maailman kriisialueilla. Tähän kykeneviä ihmisiä on vain valitettavan vähän. Vaatimukset ovat laaja-alaisia, jonka lisäksi useissa kulttuureissa arvostetaan iän tuomaa arvoa.

Kirjan kansikuva on lainassa www.amazon.com sivustolta.
.
.

Herran haltuun

.
Sain kutsun herran luo, mutta vastasin olevani kiireinen.

Poistuessamme "Outsourcing" -kurssin viimeiseltä luennolta eräs suomalainen opiskelija tuli luokseni toivottamaan hyvää jatkoa ja mitä nyt tuossa tilanteessa kuuluukin sanoa.

Tämän jatkoksi hän kysyi, olenko kiinnostunut jumala-asioista? Aika yllättävä veto, mutta selitys tuli heti perään. Hän kutsui minut, hyvää tarkoittaen, paikallisen vapaaseurakunnan yhteyteen kertoen monisanaisesti heidän raamatuntulkintansa kulmakivistä. Samassa yhteydessä tuli vähäteltyä joidenkin muiden koulukuntien näkemyksiä.

Ihastuttavaa huomaavaisuutta ja huolenpitoa sielustani, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Totesin olevani toki kiinnostunut uskonnoista ilmiönä ja tarkastelevani niitä kytkeytyneenä esimerkiksi politiikantekoon. Mutta henkilökohtaisella tasolla toimin yksilönä. Pahoitin varmaan hänen mielensä todetessani olevani pakana. Jos pakanuus määrittyy kirkkoon kuulumattomuudella, nimittäin.

On hämmentävää, miten joillakin ihmisillä on voimakas henkilökohtainen tai sosiaalinen tarve käännytystyölle. Muille kauppiaille on selkeää sanoa "ei kiitos" ja "sitten tuonnepäin, kiitos". Mutta vakaumusasioissa tuntemus on, että pitää yrittää pitää kieli keskellä suuta.

Opin kuitenkin taas uutta. Tanskassa on kirkkoasioiden ministeri!
.

Ilmasto lämpenee

.
CBSn kansainvälinen toimisto ilmoitti 149 opiskelijan hakeneen pääsyä Kööpenhaminan ilmastokonferenssin väittelytilaisuuteen. Kauppakorkealle on luvattu 100 paikkaa, joten kaikki eivät pääse mukaan. Kaiketi paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli jokainen pyrkijä katsotaan muutoin riittävän turvalliseksi.

Oma hakemukseni lähti 25 minuuttia alkuperäisen ilmoitussähköpostin saapumisen jälkeen, joten voisin kuvitella olevani vahvoilla.

Jäämme kuulolle.
.

Asukasoikeus - spas

.
Kävin harjoittamassa kansalaisvelvollisuuttani, eli äänestämässä. Tosin tuossa virkkeessä on kaksi virhettä: en ole Tanskan kansalainen eikä äänestäminen ole velvollisuus vaan oikeus.

Kaduilla on ollut pitkän aikaa vaalimainoksia. Ne ovat kiinnitettyinä pylväisiin ja aitoihin sekalaisina ryppäinä. Hämmentävää on, kuinka monet niistä on vandalisoitu! Äänestysrauhaa ei taideta ymmärtää ihan loppuun asti.

Äänestypaikkani oli paikallinen koulu, johon oli tullut hyvin suuri joukko ihmisiä äänestämään yhtä aikaa. Sisäänmenon luona olivat ehdokaslistat, keltainen ja valkoinen. Toinen oli seutuvaalia varten ja toinen kuntavaaleille. Puolueita on tarjolla paljon: 21 ja 29. En nyt muista kumminpäin, mutta tarjontaa on.

Äänestystapoja on kaksi, joko puoluetta tai henkilöä. Ohjeet olivat saatavilla tanskaksi, mutta sain varmistuken englanniksi vaalivalvojalta.

Ensimmäisenä jonotin rekisteröintikorttini kanssa ilmoittautumaan. Henkilöllisyystodistusta ei tarvittu. He kysyivät vain syntymäaikani ja kun sen osasin sanoa oikein, tunnistus oli tapahtunut.

Käteen annettiin kaksi suurta lakanaa, valkoinen ja keltainen. Lakanat olivat samat ja samankokoiset kuin seinillä. Näiden kanssa jonotettiin kankaisilla sermeillä suojattuihin äänestyskoppeihin.

Listoihin laitettiin paksulla lyijykynällä rasti joko tietyn henkilön tai puolueen kohdalle. Jos äänesti puoluetta, ääni menee ao. puolueen määrittämän nokkimisjärjestyksen mukaan henkilöille. Järjestys on sama, kuin missä nimet ovat listoilla.

Laput, tai lakanat, taiteltiin kolmeen osaan ja pudotettiin kahden valvojan silmien alla laatikoihin. Kummallekin vaalille oli oma laatikkonsa. Lakanoita ei mitenkään leimattu eikä laatikoiden suuaukkoja oltu suojattu.

Poistumisen jälkeen minut piiritti kaksi ala-asteikäistä tyttöä. He myivät lastenapupäivän (?) tueksi arpoja. He selostivat erittäin hyvällä englanninkielellä mitä voisin voittaa 20 kruunulla. Toki ostin arvan, mutta palkintoja ei tullut.

Juhlistin äänestystä parturikäynnillä. Miellyttävä nuori kurdi leikkeli kuontaloani jutustellen Turkissa, Syyriassa, Irakissa ja Iranissa asuvien noin 35 miljoonan kurdin asioista. Opin, että alueella puhutaan kahta kurdikieltä, kurmania ja surania. Ne ovat lähellä toisiaaan, kuten tanska ja ruotsi.

Poistuessani käytin oppimaani kurmaninkielistä sanaa "spas", kiitos! Nyt olen taas siisti ja sivistynyt :)
.

Väitellään

.
CBSn edustaja otti yhteyttä ja ilmoitti mahdollisuudesta päästä Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä järjestettävään väittelytilaisuuteen. Tanskan yleisradion DRn ja BBCn järjestämään tapahtumaan pitäisi tulla eri maiden ylimpiä edustajia kuuntelemaan maailman ihmisten ajatuksia ja kysymyksiä. Näin viestissä sanottiin! Ihan, kuin suuret poliittiset johtajat itse eivät olisi maailman ihmisiä :)

Pääsy on epävarmaa, mutta lähetin kaikesta huolimatta vaadittavat tiedot kuten nimeni, passini numeron, tanskalaisen henkilönumeroni, puhelinnumeroni, osoitteeni, tiedon kansalaisuudestani, kengännumeroni jne. Tanskan tiedustelupalvelu (?) PET tarkastaa henkilöiden taustat, kuten odottaa saattaakin.

Ihan jännittävä mahdollisuus!
.

Demokratiaa ja elukoita

.
Äänestys

Kuten arvelinkin, olen kuin olenkin äänioikeutettu asukasedustuksen ja pääkaupunkiseudun vaaleissa tämän vuoden marraskuussa. Kyse on "Valg til Region Hovedstaden og Københavns Kommune".

Äänestyspäivä on 17.11.2009. Äänestyspaikkani on paikallisella koululla kello 09.00 - 20.00. Pitää tietenkin mennä äänestämään, jos ei muun syyn takia, niin näkemään, miten tämä demokratian kansalaisosuus tapahtuu Tanskanmaalla.

Yhtään ehdokasta en tosin tunne...

Junamatka

Sateisen päivän kunniaksi kävin pyöräilemässä jälleen kerran Dyrehavenissa.

Poikkeuksena edelliseen kertaan otin paikallisjunan Norrebrosta Klampenborgin asemalle. Sieltä siirryin muutaman sataa metriä puistoon, jossa oli erittäin rauhallista. Näin alle kymmenen ihmistä, ja arvioilta 200 kaurista! Oli hieno tunne ajaa hitaasti valtavan tokan läpi. Tuntui, kuin seinä olisi avautunut edessä samaan tapaan kuin lammaslaumojen kanssa meri-Alpeilla Ranskassa.
.

Elossa ollaan

.
En ole kadonnut minnekään, vaikka blogi on ollut rauhassa jo yhden päivän!

Merkittävimmät saavutukset:

• cyclocross-pyörän navat avattu, puhdistettu ja rasvattu, takapakka vaihdettu, ketjut vaihdettu ja vaihdevaijerit öljytty
• gradua kirjoitettu
• tehty kuntopiiriä ja duathlonharjoituksia
• luettu Arto Paasilinnan Kymmenen riivinrautaa
• suunniteltu Outsourcing- kurssin opinnäytetyötä
• nukuttu

Sekä pohdittu Suomen Afganistanin rauhanturvajoukkoja. Varsinkin niiden toimintaedellytyksiä, tapahtumia, poliittisia ohjeistuksia ja jatkumoa.
.

Ryhtiliike

.
Maanantain tenttiräpellys on saanut aikaan ryhtiliikkeen. Eilisen päivän sain käytettyä varsin tehokkaasti EUn integraatioraporttia tehden. Otin aiheeksi yrityksen lobbausmahdollisuudet ja -kanavat sekä toiminnan sosiaaliset ulottuvuudet.

Aihe on mielenkiitoisempi kuin miltä se kenties kuulostaa. Poliittiset päätöksentekijät joutuvat käsittelemään asioita, joista heillä ei ole syvällistä tietämystä. Tiedontarpeeseen vastaa osin yritysten tarjoama tietous, jolla he samalla pyrkivät vaikuttamaan päätösten sisältöön. Yritys voi toki tarjota yksipuolista eli ns. puolueellista paratietoa, mutta se saattaa estää ao. yrityksen pääsyn vaikutusmahdollisuuksiin myöhemmin. Tarjoamalla tasapuolisempaa tietoutta yritys voi pyrkiä varmistamaan pääsyn poliittisen tiedon ja päätöksenteon lähteille jatkossakin. Tämä pääsy on arvokasta sosiaalista pääomaa, jota kannattanee vaalia.

Ruumiinkulttuuriakin ehdin harrastamaan. Päivällä touhusin pientä uintia, kuntopiiriä ja Tiimikuution jarrujen ilmausyrityksiä. Jälkimmäinen jäi todellakin yritykseksi, sillä onnettomat letkuyhteet eivät yletä jarrukahvan nipan kierteisiin... :(
.

Ensimmäinen tentti

.
EU integraatio- kurssin tenttitehtävä julkaistiin. Meillä on kaksi viikkoa aikaa vastata jompaan kumpaan allaolevista tehtävistä:

1. You have recently been appointed as Head of Public Affairs in a large EU company. Focusing on a company of your own choice, please discuss how companies can get into discussions concerning new legislation at an early stage when the major direction has not yet been decided? What are strengths and weaknesses from a company perspective of using different venues for lobbying such as national governments, industry associations, directly approaching the Commission or ad hoc coalitions? Finally, please reflect on strengths and weaknesses of corporate lobbying from a societal perspective.
2. You run a successful business. Your government has asked you to be a member of a newly established governmental committee. The committee’s mandate is to provide input about costs and benefits of European Union membership for your country. Your government has asked you to write a memo for the next committee meeting outlining benefits and disadvantages for your business if your country should join the EU. Focusing of an industry of your choice (for example agriculture, fisheries, construction or services) please write up such a memo concerning benefits and disadvantages for your company if your country becomes a member of the EU (you are free to pick a country of your own choice for example Iceland, Turkey or the Ukraine).

Tuotoksen tulee olla argumentoiva 10- sivuinen tekele, jolla on poliittisen tutkimuksen piirissä yleisesti käytetty muotovaatimus. Mielenkiintoista nähdä, a) kummasta kirjoitan ja b) miten työ tulee etenemään.
.

Kysymyksiä Turkin mahdollisen EU- liitoksen tiimoilta

.
EU integraation kurssilla saimme vieraaksi Turkin Tanskan suurlähetystön kaksi edustajaa. He esittelivät Turkin EUn liittymisneuvotteluja ja maansa näkemystä liittymisestä.

Turkki on pyrkinyt EU:iin tai sen edeltäjäorganisaatioihin viimeisten 50 vuoden aikana. Maa näkee liittymisen vain teknisenä asiana: koska maa täyttää jäsenvaatimukset, kyse on vain teknisestä neuvottelusta. Tämä oli virallinen liturgia. Mielenkiintoista oli, että lähes jokaiseen kysymykseen he kuitenkin vastasivat kulttuurin ja uskonnon näkökulmasta. Kerta toisensa jälkeen he selittivät, ettei Turkilla ja EU:lla ole haasteita kulttuurien erilaisuuden tai uskontojen takia.

Tuli mieleen se mikä-sen-savolaisen-naikkosen-joka-valitettavasti-pääsi-EU-parlamenttiin-nimi-nyt-olikaan selitys, miksei hän kertonut raskaudestaan vaalikampanjan aikana. "Kun se ei vaikuta, niin en kertonut"- hän selitti. Vaan taisi nimenomaan jättää kertomatta, koska tiesi, että sillä olisi väliä äänestäjien mielestä. Turkki ei puhu uskonnosta ja kulttuurista, koska "niillä ei ole väliä". Vaikka nimenomaan olettavat, että niillä on.

Rakas lukija, pohdittavaksesi muutamia kysymyksiä liittyen Turkin mahdolliseen liittymiseen EU:iin:

1. EU:lla on jo nyt vaikeuksia päätöksenteossa laajan jäsenkunnan ja suurten maiden valtataistelun takia. Auttaako EU:in päätöksentekoa tulevaisuudessa se, että mukaan tulee uusi erittäin uusi jäsenmaa?
2. Helpottuuko EU:n hallinto sillä, että kommunikaatioon tulee uusi kieli?
3. miten toimii yhteistyö maan kanssa, jossa kansalaisten EU- kannatus on laskenut tasaisesti?
4. Turkki perustelee liittymistään sillä, että se väittää olevansa poliittisesti, geograafisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti eurooppalainen. Lähes yhtä vahvoja agrumentteja voidaan käyttää Venäjän osalla. Halutaanko Venäjän liittyvän EU:iin?
5. monet EU:in tekemät poliittiset päätökset ovat arvopohjaisia. Rationaaliset päätökset voidaan tehdä virkamiestyönä. Arvopohjainen päätöksenteko vaatii yhteistä arvopohjaa.Onko Turkin arvopohja yhteneväinen Euroopan kanssa?
6. haluaako EU Lähi-idän sodat ja konfliktit, joissa Turkki on mukana, EU:in sisäaluekonflikteiksi?
7. miten EU:n dynamiikkaan vaikuttaa se, että kaksi sen jäsenmaata olisivat sodassa keskenään? (Turkki ja Kypros)
8. mikä taloudellinen hyöty olisi ottaa jäsenmaaksi nettotuensaaja?
9. tätänykyä merkittävissä EU:in maissa, kuten Itävalta, Saksa ja Unkari, on vahva kansalaisten osoittama vastenmielisyys turkkilaisia kohtaan. Miten tämä helpottaisi EU:in hallintoa?
   
10. miten EU vastaisi mahdollisten seuraavien jäseneksi haluavien maiden lähestymiseen? Marokko, Israel, veroparatiisi Sveitsi.
11. kaikkea kaikille- konseptit eivät toimi yritysmaailmassa. Miten toimisi EU, joka pyrkisi tarjoamaan "kaikkea kaikille"?

.

Vaalirahoitus

.
Uusin jakso puoluepäämajan sisäisistä tapahtumista kertovassa draamasarjassa.

Islanti ja EU

.
EU integraation kurssilla vierailevana luennoitsijana oli Islannin Tanskan suurlähettiläs herra Svarvar Getsson. Hän pohjusti maansa EU- liittymisneuvotteluja ja perusteli syitä liittymiselle.

Hämmentävää oli, että hän kykeni antamaan runsaasti syitä, miksi liittyminen on hyväksi Islannille. Talouselämä vahvistuisi EMUn kautta, ulkopoliittinen turvallisuus paranisi, arktisen alueen valvonta paranisi jne. Kysymykseeni, mitä EU saisi, vastaus pyöri uusiutuvan energian ja kalastuksen ympärillä. Mutta näiden suhteen entiset EU maat saavat saatavissa olevat edut jo nyt kauppasuhteiden kautta!

Haittoja maan liittymisestä on sen sijaan useita EUn näkökulmasta.

• EUn päätöksenteko hidastuu entisestään uuden maan tullessa sisään. 
• Maasta tulee todennäköisesti nettosaaja kalastustukien takia. Lähettilään mukaan maa ei ole muuten laskenut, tuleeko siitä nettomaksaja vai -saaja! Tämä rasittaa EUn taloutta. 
• Uusi kieli aiheuttaa lisää hallintotyötä käännösten kautta. 
• Nopeutettujen neuvottelujen jälkeen maasta tulee todennäköisesti ennakkotapaus muille halukkaille maille, kuten Turkille, Ukrainalle, Serbialle jne. Patoportit voivat aueta hallitsemattomasti.

Toki Suomen kannalta hyötyjä on: uusi pohjoismainen demokratia siirtää EUn painopistettä maantieteelliseen pohjoiseen hyvinvointiajatteluun pohjautuvalle demokraattiselle ajatusmallille. Pohjoisen Jäämeren liittäminen EUn talousalueeseen ja hyödyntäminen voi parantaa myös Suomen tilannetta.

Nopealle neuvoteluaikataululle on syynsä. Islannin väestö ei ole EUn kannalla pitkään. Nykyinen taloudellinen romahdus on antanut syyn liittyä, mutta kun talous paranee, mieliala tulee vaihtumaan. Mahdollisuusikkuna on nyt, tai ei koskaan...
.

EU integraatio

.
EU on mahdollistanut taloudellisen kehittymisen ja poliittisen rauhan Euroopan alueella viimeisten 40 vuoden aikana. Laajenemisen myötä sen päätöksentekokyky ja hallinnointimahdollisuudet ovat kuitenkin tulleet tiensä päähän. Lisälaajeneminen ei ole käytännöllisesti katsottuna mahdollista.

EUn kulkema suunta tulevaisuudessa tulee olemaan hallitusten välinen yhteistoiminta, eikä liittovaltio eli ns.. supranationaalinen kokonaisuus.

Päätöksentekoa ja hallintoa voidaan pyrkiä ennenkaikkea helpottamaan kansallisten instituutioiden välisellä verkostotyöskentelyllä. Keskitetty toiminta on osoittautunut liian hitaaksi ja toimeenpanokyvyltään heikoksi.

Suuri haaste EUn instituutioille on demokraattinen vastuunkanto.

1. Komissio (European commission) ei ole suoraan valittu, vaan jäsenmaat nimittävät komissaarit. Tosin Euroopan Parlamentti vahvistaa nimitykset, jolloin poliittinen ulottuvuus tulee esiin. 
   
2. Ministerineuvosto (Council of ministers) kootaan asiayhteyteen liittyvistä ministereistä, jotka eivät vastaa tekemisistään maidensa kansalaisille. 
3. Euroopan tuomioistuin (European court of justice) saa tuomarinsa poliittisen nimitysketjun kautta, jonka jälkeen heidän työtänsä on vaikea valvoa. 
4. Court of auditors (mikä lie suomeksi?) nimitetään, eikä sitä valita. 
5. Ainoa demokraattisesti valittava instituutio on Euroopan Parlamentti (European Parlament). 

Kuitenkin kaikki viisi instituutiota saavat toimivaltansa jäsenmaiden kansalaisten hyväksynnän kautta. Miten tämä hyväksyntä voidaan mitata ja osoittaa?

Tätä kaikkea on luennoitsijamme Jette Steen Knudsen meille kattanut opittavaksi. Hänen asiatietoisuutensa on hyvä ja laaja. Käytettävät materiaalit on hyvin valittuja, joskin kalliita! Niillä on kuitenkin tietty painotus, jossa näkyy kriittisyys EUn hallintoa kohtaan.

Opettajana Knudsen on aktiivinen ja iloinen. Hänen ulosantinsa on hyvä, samoin kyky ohjata oppimista ryhmissä. Opetusmenetelmät istuvat maisteritasolle hyvin: luettavaa on paljon, tapausmenetelmä on ahkerassa käytössä sekä hän sallii kriittisen keskustelun. Tenttikäytäntöä en osaa vielä arvioida.

Ei huonompi kurssi, vaikka poliittisen historian opiskelu onkin minulle oudompi alue. Tämä on kuitenkin saanut aikaan sen, että kiinnostukseni politiikkaan ja kenties siihen osallistumiseen on vain kasvanut... Samoin, saatuani lisää tietoa EUsta olen kääntynyt näkemään sen lukuisat hyvät puolet Euroopan ja ennenkaikkea Suomen kannalta.
.