Fysiologisia kokeita

.
Sveitsissä suoritetuissa empiirisissä kokeissa on havaittu, että nukun huomattavasti paremmin Prinsessan vieresssä.
.

Tässä tulee vielä nälkä

.
Puurokupin pinta on varsin alhaalla. Tuntuu, ettei tuolla puuromäärällä lähde nälkä. Eikä ihmekään, sillä tulin laittaneeksi unenpöpperössä kello 05.30 vain puolet normaalista raaka-ainemäärästä keittokattilaan.

Viimeisten 1,5 viikon aikana unettomuus on jälleen koetellut minua. Herään aamuyöllä kolmelta, enkä saa unta. Tänään heräsin vähän ennen viittä, ja pyörittyäni sängyssä puolen tuntia kömmin ylös. Parempi puuhastella, kuin odottaa kellon kulkua maailmassa.

Mistäköhän nyt kiikastaa? Ylikuntoa tämä ei voi olla, sillä olen vähentänyt harjoittelua viimeisen viikon aikana herkistellessäni Berliiniin. Luultavasti juuri siihen elimistö reagoikin. Kun rasitusta ei tule normaalia määrää, ei nukutakaan. Toivotaan, että tilanne normalisoituu viikossa. Vaikka tiedän, että viimeisenä yönä en taas nukukaan.
.
.

Ihmeellinen yö!

.
Takana ihmeellinen yö asuntolassa.

Taisi olla ensimmäinen, ja ainoa, sitten elokuun 2008 lopun, jolloin koko yönä ei kuulunut älämölöä, mötäkkää tahi epätoivoisen kovalla soitettua musiikkia!

Tätä ennen en ole täällä kertaakaan kyennyt nukkumaan koko yötä heräilemättä ääni- tahi valohäiriöihin yön aikana. Mutta nyt olen :)

On se jännä juttu. On. Tuo uni.

Nyt hymyilyttää.

Hiljaisuus johtuu siitä, että asuntolasta on lähtenyt merkittävä osa asukkaista pois näin lukukausien vaihteessa. Tammikuu on syyslukukautta lopputenttien merkeissä. Kun tentit ovat ohi, opiskelijat lähteilevät poispäin. Kevätlukukausi alkaa vasta jossain helmikuun puolessavälissä, joten oletettavasti suhteellisen rauhallista aikaa riittää sinne asti.
.

Juhlia ja arkea

.
Ensimmäiseksi juhlapäivätiedotuksia. Huomenna 17.1.2009 Prinsessa on ollut uudessa kotimaassaan 5 vuotta! Aika pitkä aika, josta otan osasyyllisyyden itselleni. Onnea ja anteeksi.

Huomenna on lisäksi enää minun kohdallani 11 herätystä Venäjällä. Sen jälkeen olosuhteet vaihtuvat eurooppalaisesta suurkaupungista kaakkois-suomalaiseen pikkukaupunkiin. Niin se elämä vie ja tuo.

Aamu on mennyt tietymystä lisätessä tietämyshallinnosta. Olo on ollut virkeä, sillä nukuin viime yönä 10,5 tuntia! Edellinen yö menikin sitten heikommin, sain unta vasta kello 3 aamuyöllä. Olen havainnut selkeän yhteyden urheilulla ja nukkumisella. Jos pidän kokonaisen lepopäivän eli en tee urheiluharjoituksia, en saa unta seuraavana yönä. Eilen kävin spinningissä 40 min ja päälle 35 min PK juoksua vetojen kanssa. Jopa uni tuli mukavasti! Koska tänään on taas lepopäivä, ensi yöstä tulee pitkä mutta hankala...

Tänään on loppuiltapäivästä maanantain tentin konsultaatio. Yllättäen sen ajankohtaa onkin siirretty kello 17.00 -> 16.00. Tästä muutoksesta tuli tänään aamupäivällä sähköposti. Toivottavasti kaikki kurssilaiset sattuvat lukemaan viestejään tämän päivän kuluessa.

Toivon kovasti ja suuresti, että LUT pystyy pitämään ilmoittamansa aikataulun yleisesti ja jatkuvasti paremmin kuin GSOM konsanaan.

Ennen konsultaatiota pitää käydä viemässä passini laitoksen kansainväliseen toimistoon. Jokaisen maahantulon jälkeen tulee rekisteröityä maahan kolmen päivän kuluessa rajan ylityksestä. Viime viikolla, kun tulin Pietariin, ei ao. toimistossa ollut ketään töissä. Näin tuo 3 päivän aikaraja meni umpeen ilman omaa syytäni. Tällä viikolla en sitten ole muistanut ottaa passia mukaani käydessäni laitoksella. Uhkailivat 5000 ruplan sakolla... No, katsotaan nyt.

Ruplan kurssi on muuten laskenut kuin lehmän häntä. Nyt vaihtosuhde on noin 41 ruplaa eurolle. Syksystä pudotusta on tullut noin 25%. Saa nähdä onko 30% devalvaatioennusteeni oikea.
.

Sitä samaa...

.
Tänään on tiistai 13.1.2009. Jäljellä on vain 15 päivää Venäjänmaalla, tätä erää. Vähiin käy ennenkuin loppuu!

Aamulla sain luettua CSR eli corporate social responsibility- tentin aineistot loppuun. Artikkeleita oli hyvä nivaska luettavaksi, joiden lisäksi tavailin luentokalvot sekä silmäilin kirjan Werther Jr. & Chandler D. 2006 Strategic corporate social responsibility - Stakeholders in a global environment. Sage. Eiköhän näillä päästä torstain 15.1.2009 tentistä läpi.

Päivemmällä kehittelin harjoitusohjelmaani helmi-maaliskuulle. Tämän mahdollisti eilen LUTista tullut kevään opinto-ohjelma. Kun tietää luentojen ja tenttien ajankohdat, on helpompi sijoitella liikunta soveltuviin väleihin.

Haastetta harjoitussuunnitteluun antaa riittävien tuntimäärien mahduttaminen harjoitusviikkojen sisälle. Kovimmilla viikoilla harjoitustunteja tulee 10,5. Ennenkuin pyöräilykelit avautuvat, joutuu tunteja sijoittamaan korvaavasti salille, ja ennenkaikkea juoksuun ja uintiin. Tiedän, että nämä ovat elimistöä enemmän rasittavia lajeja, joten pitää olla tarkkana palautumisen kanssa. Pyörän päällä pystyisi kuluttamaan aikaa helpommin. Voihan toki kuitenkin olla, että Lappeenrannassakin löytyy talvella riittävän sulia tai hyvin aurattuja lenkkejä. Muuten pyöräily menee lähinnä rullilla ajamiseksi, joka on maailman toiseksi tylsintä puuhaa...

Tilanteen nollasin käymällä salilla tekemässä ensimmäisen maksimivoimaharjoitesarjan. Näitä on tulossa noin 8 kappaletta, jonka jälkeen saliharjoitteet keskittyvät voimatason ylläpitoon. Odotan mielenkiinnolla, mitä lihakset sanovat huomenna tämänpäiväisestä rääkistä :)

Tässä illanratoksi ajattelin vielä lukea ensimmäisen tietämyshallinnon (knowledge management) artikkelin ja katsoa viimeisen Metsolat- sarjan jakson. Sitten nukkumatin luo, tuuti-lullaa.
.

Tavallisen rauhallinen sunnuntai

.
Sunnuntai 14.12.2008 on sujunut harvinaisen rauhallisesti. Suurin tapahtuma on ollut kaupassakäynti. Mysli, mehu ja rinkelit pääsivät loppumaan. Ostin samalla pullon:

• kvas:sia (kotikaljan tyyppinen juoma)
• lievästi käytettyä mehua, jonka nimeä en tullut katsoneeksi
• venäläistä mineraalivettä. Tätä saavat Helsingissä hämmästellä ensi lauantaina :)

Muuten liikunta on rajoittunut sängyn ja pöydän välille. Olen lueskellut kurssikirjoja ja muistiinpanoja, selaillut juoksukirjallisuutta, katsonut Metsoloita ja torkahtanut hetkiseksi.

Lounaan kulinaristinen nautinto oli keitettyä tattaria, raejuustoa ja pala kurkkua.

Taisin sentään vaihtaa lakanat sänkyyn. Tällaista villiä opiskelijaelämää täällä vietetään...
.

Torstaiaamua

.
Hyvät ajat

Vanhat hyvät ajat palaavat. Lämmin vesi on jälleen poikki asuntolasta....

Tästä on hyvä jatkaa.

Teknologiaa urakalla

Teknologiahallinnon kurssille tuli päivitettyä tietoa tarvittavista opiskelutehtävistä. 10.12.2008 mennessä meidän tulee lukea kirja Turban et at. 2006. Information technology for management. 6th ed. Wiley. Kirjan 15 kappaleesta tulee tehdä 13:sta tehtävät, projektit, keskustelukysymykset, ryhmätyöt ja - projektit ja ns. minicaset. Touhua riittää. Olemme tunnilla ehtineet kuunnella opetusta kappaleista 1-4. Luennoitsijakaan ei ole ehtinyt syksyn aikana pidemmälle...

Lisäksi tulee viedä aiemmin tehdyn virtuaaliyrityksen tietokantamalli Oraclen kehitystyökaluun, muokata sitä siellä, lisätä kantaan testidataa ja tehdä kokeilevia tietokantakyselyjä. Niin, ja lukea pari artikkelia.

Haluan nähdä sen ihmevirtuoosin, joka kykenee tuohon kaikkeen. Itse pyrin lukemaan kirjan sekä tekemään ns. minicaset. Siinä kaikki. Aikaa pitää jättää pariin lopputenttiin (venäjä ja taloushallinto) valmistautumiselle.

Kuolema kuittaa univelat

Viimeiset kolme yötä olen kärsinyt univajeesta oikein urakalla. (Urakat siis jatkuvat..) Huoneesamme on ollut öisin jälleen touhua, valoja jne. niin, että en ole saanut nukuttua. Suurin ongelma on, että herätessäni keskellä yötä en saa uudestaan unta ennenkuin ehkä tunnin kuluttua. Kun näitä keskeytyksiä tulee 2-3 yön mittaan, on peli pelattu.

Tässä kohtaa pitää kuitenkin nostaa hattua kämppikselleni! Kun mainitsin asiasta ke-to yöllä, hän hetken pohdittuaan pakkasi koneensa ja lähti jonnekin muualle jatkamaan touhua. En tiedä mihin, eikä häntä kuulunut takaisin koko yön aikana. Tämän ystävällisen teon ansioista sain unta sentään 5,5 tuntia!

Tuttavieni parissa on tavallista todeta jotta "kuolema kuittaa univelat". Näin on, mutta pelkään että lause on epätäydellinen. Oikea muoto on "ennenaikainen kuolema kuittaa univelat".
.

Business as usual

.
Vetinen sunnuntai

Vettä on tullut koko sunnuntain kuin ennen Noan aikaa. Myrsky on sama, joka on jyllännyt Suomen päällä. Saamme varmaan nauttia myräkästä vielä jonkin tunnin, sisällä katsellen. Tällaiset kukkakepit ottaisivat turhia riskejä lähtiessään ulos juuri nyt. Suuremmatkin esineet saavat lentotaidon ykskaks. Nöpötän täällä ja juon teetä.

Opinnot

Päivä on mennyt opintojen parissa. Aamulla tietojohtamista GLOBAL- projektin tutkimusartikkelin parissa. Olen tutustunut projektiin ja sen tuloksiin jo Kuopiossa väitöskirjan teon aikana. Projekti tuottaa kohtuullisen käyttökelpoista tietoa, tosin yleisesti kulttuuri- ja johtamistutkimukselle asettavin varauksin.

Pääosa ajankäytöstä on mennyt mikrotalouden parissa lukuunottamatta venäjänkielen rypistystä. Herra R oli ystävällinen ja auttoi kyselemällä sanastoa. Opettelimme yhdessä sanomaan "Herra G rikkoi ikkunan asuntolan edessä" :)

Aamuyön mellestystä

Osa asuntolan sankareista oli aamuyöllä asuntolaan tullessaan päätynyt avoimen ikkunan kautta vartijoiden kiinteistönvalvontakeskukseen. Nettiin oli ilmestynyt tänään valokuvia, jossa veijarit ihmettelevät valvontakameroiden monitoreita ja pyllistelevät kameralle. Että sellaista reipasta partiolaistoimintaa.

Aamuyöllä asuntolalle oli saatu kutsuttua myös miliisi. Suurehko asuntolassa asuvien opiskelijoiden pumppu oli yrittänyt päästä sisälle lukitusta ulko-ovesta. Lopputuloksena miliisin tulo paikalle ja kaikkien (?) paikallaolleiden opiskelijoiden henkilötietojen kirjaaminen ylös.

Olipas minulla tylsää kun nukuin taas onneni ohi.

Muuta elämää?

Muuten asuntomme elämä on ollut normaalinoloista. Kämpässämme on kopioitu pornoelokuvia venäläisten opiskelijattarien pyynnöstä, tehty ruokaa, nukuttu ja kuunneltu musiikkia. Business as usual....
.

Unta!?

Unitutkijat: Talvi- ja kesäajan vuorottelu haitaksi terveydelle

Näin otsikoi HS 20.10.2008 sivuillaan. Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden työn tuloksia uutisoidaan seuraavasti:

"Osa illanvirkuista ei koko kesäaikana toivu siitä, että aamulla pitää herätä tuntia aiemmin kuin normaalisti. Myös luonnostaan lyhytuniset kärsivät siitä, että kelloja siirretään keväällä tunti eteenpäin, jolloin muutenkin lyhyistä ja tehokkaista yöunista pitää vielä nipistää.

Kevään siirtymä rasittaa myös koululaisia ja pienten lasten vanhempia, jotka muutenkin nukkuvat liian vähän, Lahti sanoo.

Syksyn siirtymästä kärsivät puolestaan eniten aamuvirkut ja kaamosmasentujat. Aamuvirkut heräävät aamuvaloon niin kuin ennenkin, vaikka kellon mukaan pitäisi vielä nukkua tunti."

Aihetta ja sen tuloksia voidaan kuitenkin tulkita niin monella eri tavalla. Kokeillaanpa vaihtoehtoista tulkintaa.

"Osa aamuvirkuista hyötyy koko kesäajan siitä, että aamulla saa herätä tuntia aiemmin kuin normaalisti.
Kevään siirtymä antaa myös koululaisille ja pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden mennä nukkumaan aikaisemmin.
Syksyn siirtymästä hyötyvät puolestaan eniten iltavirkut."

Suurin syy väsymykseen, eli liian vähäiseen nukkumiseen, taitaa olla kuitenkin yksiselitteisesti TV:n liiallinen katsominen iltaisin. Laite kiinni - tai kokonaan taloudesta pois - niin asiaan saa nopean helpotuksen.

On vain niin helpottavaa saada tietoonsa omista valinnoista riippumattomia syitä, joita syyttää. Oman elämän valintojen tekeminen on astetta hankalampaa... Mutta samalla saa tunteen elämän hallinnasta, osallisuudesta itseensä.

Muitakin unettomuuden syitä on

Unettomuuteen saattaa tosin joskus vaikuttaa myös kämpän asukkaiden elämä. Viime yönä 50% tupamme asukkaista oli tuvassa, nukkumassa, nauttien miellyttävistä unista. Kello 04.40 puolet asukkaista temmelsi sisään kovalla touhulla, laittoi valot päälle, etsi kuumeisesti jotain kaapistaan, mutisi itsekseen ja säntäsi ulos ovia paukuttaen laittaen oven lukkoon ripinällä-rapinalla.

Siihenpä loppui muiden mäkitupalaisten nukkuminen tältä aamulta... Prkl.

Jerevan lähettää

• Meiltä kysytään:
Mitä on sosialismi?
• Me vastaamme:
Sosialismi on sellaisten jatkuvien ja yhä lisääntyvien vaikeuksien luomista, jotka on hyvin helppo voittaa.
.

Äänettömyyttä, laaduttomuutta ja teknologiaa

Juoksuaika

Kävin sunnitelmani mukaisesti pitkällä lenkillä näin lauantaina 18.10.2008 aamulla. Viereisen paloaseman ohi kohti Nevan rantaa.

Aikaa meni 94 minuuttia normaalia lyhyempään matkaan, noin 13 km. Yritin pitää sykkeen alhaalla, mutta siitä huolimatta keskisyke nousi 151 iskuun minuutissa. Päästäkseni tuon alle olisi pitänyt kävellä...

Syke korkealla ja vauhti naurettavan hidas. Mitäpäs tästä pitäisi ajatella? Joko kuntoni on laskenut kun pörssikurssit Venäjällä tai elimistössä on edelleen jotain vikaa.

Ääntä

Tänään on kuntavaalien ennakkoäänestyksen viimeinen päivä Pietarissa. Olin suunnitellut käyväni pääkonsulaatissa käyttämässä demokraattista valtaani, mutta viikonlopulle suunnittelemani aikataulu mättää. Luettavana on tolkuton määrä artikkeleita ja kurssikirjan kappaleita. Äänestysreissuun menisi aikaa ainakin 2-3 tuntia. Taitaa kaikesta huolimatta jäädä äänestys väliin tällä kertaa :(

Metsolat

Istuin eilen illalla iltaa muutaman suomalaisen opiskelijan kanssa parin opiskelijan asuntolan kämpässä. Turisimme musiikista, alkoholismista, ranskalaisista, Venäjästä, elokuvista, journalismista jne. Mukavaa aikaa, vaikka kävelymatkaa kämppään olikin pitkähkö. Ainakin 30 metriä. Näiden pitkien välimatkojen takia en ole tällaisia vierailuja aikaisemmin harrastanutkaan. Lisäksi kun meilläpäin ei naapuriin mennä kyläilemään ilman syytä ja / tai kutsua. Ihan oikeasti.

Sain tuomisiksi seuraavan Metsolat DVD levyn lainaksi. Houkutuksesta huolimatta en aloittanut sen katsomista viime yönä kello 01.00, vaan menin nukkumaan. Mutta jossain vaiheessa pitää katselu aloittaa. Siitä tulee hip-hei mukavaa.

Prinsessa kehui muuten nähneensä elokuvan Wall-E. Tarina oli kuulemma ollut mukava elokuvan ollessa tuttua Pixar- laatua. Pitää kaivaa tuo jostain esille!

Teknologiajohtamista

Teknologiajohtamisen ryhmätyöt ovat touhukkaasti käynnissä eripuolilla Pietaria opiskelija-asuntoloissa. Yhteisellä sähköpostilistalla on lukuisa määrä kysymyksiä kuten miten työ pitäisi tehdä, mitä pitää tehdä, millä rivinvälillä kirjoittaa (?), montako sivua oli vaatimus, kenelle työ pitää lähdettää, mitä opponointi tarkoittaa ja missä pyyhkeeni on?

Jokaiselle pienryhmälle annettiin yksi artikkeli luettavaksi. Siitä pitää tehdä 2-3 sivun kooste sekä yhden sivun mittainen arviointi. Tämä työ lähetetään sekä luennoitsijalle että opponenttiryhmälle. Seuraavalla tapaamiskerralla kukin ryhmä esittelee oman artikkelinsa, jonka jälkeen opponenttiryhmä kritisoi aihetta.

Meidän ryhmän työ on luullakseni lähes valmis. Herra I, onhan näin? Lisäksi olemme viilailleet kynsiämme repiäksemme opponoitavan ryhmämme tuotoksen pilkkeeksi, hakkeeksi, pelleteiksi, suikaleiksi, muusiksi, rakeiksi sekä pieniksi paloiksi! Sehän meiltä kyllä käy.

Elämisen laaduttomuutta

St. Petersburg Times kirjoitti eilen artikkelissaan Mercer Human Resources Consulting- yrityksen vuonna 2007 tekemästä elämisenlaatututkimuksesta.

Maailmalaajuisessa kaupunkien terveys- ja saniteettiluokittelussa Pietari pääsi sijalle 184. Helsinki oli samalla listalla sijalla 3. Hieman on eroa, mutta vain hieman. Ei pidä valittaa, sillä aina tämä nyt kotiolot voittaa!

Radio Jeravan

• Meiltä kysytään:
Voiko norsun kääriä sanomalehteen?
• Me vastaamme:
Periaatteessa kyllä, mikäli siihen on painettu Keskuskomitean lausunto.

Perjantai ja ilta

Rasitetta

Tänään perjantaina oli henkisesti rasittava päivä. Varsinkin iltapäivällä (tai paremminkin alkuillasta) venäjäntunnin alussa alkoi henkinen sietokykyni rakoilla. Viimeisen pisaran valutti laulutunti. Kyllä, laulutunti!

Meillä on ensiviikon perjantaina venäläinen ilta, johon kaikki venäjänkielen opiskeluryhmät ovat tuottaneet esityksiä. Me aloittelijat esitämme perinteisen venäläisen näytelmän. Tämä on vielä (lähestulkoon) järjellinen yritelmä.

Jossain käsittämättömässä viisaudessa joku on kuitenkin päättänyt, että tämän lisäksi kaikki opettelevat ja laulavat yhdessä pitkän venäjänkielisen laulun. Niinpä meidät marssitettiin tänään luokkaan harjoittelemaan ao. sävellystä. Aluksi hempeä-ääninen nainen piti pitkähkön alustuspuheenvuoron - venäjäksi. En tainnut ymmärtää sanaakaan - jonka myös ilmoitin naiselle selkein sanakääntein. Tämän jälkeen aloimme laulamaan (en osaa laulaa) kohtuullisen vaikeaa sävelkulkua (ainakin minulle) sanoilla, joita emme ymmärrä emmekä varsinkaan osaa lausua.

Kestin tilannetta noin 5 minuuttia, jonka jälkeen sanouduin tapahtumasta henkisesti irti. En ole tullut venäjälle nolaamaan itseäni ja laulelemaan venäjäläisiä lauluja, joita en osaa. Herranen aika, tämä ei ole rippikoululeiri vaan kaksivuotinen yliopiston ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä liiketalouden maisteritason koulutusohjelma. Jotain rajaa sentään.

Jatkona seuranneella Venäjän tunnilla ärtyneisyyteni jatkui, valitettavasti. Pohdin kotimatkalla huonolle tuulelleni selityksiä. Löysin useita, toisiaan täydentäviä ja voimistavia, mahdollisia syitä:

• kulttuurishokki alkaa iskemään alakoukkuaan
• olo on ollut vetämätön pari päivää, aivan kuin olisin tulossa kipeäksi
• en ole nukkunut viimeyönä riittävästi
• mahdollinen ylirasitustila urheiluharjoittelun tuloksena
• naisen läheisyyden tarve kaikissa merkityksissään... (lue: ikävä Prinsessaa)
• kielenopiskelun aiheuttama aivojen ylistimulaatio

Asialle pitää tehdä jotain, mutta mitä?! Yritän levätä nyt viikonloppuna, mutta a) kohtaa en pääse lievittämään käymällä Suomessa ennenkuin viisumi on kunnossa.

Ai niin, meillä ei ole edelleenkään kuumaa vettä! Perskutarallaa!!

Suomalais-unkarilaista yhteyttä

Olen kuullut aikaisemminkin sanottavan, että suomen ja unkarin kielet ovat sukulaisia keskenään. En kuitenkaan ole löytänyt mitään käytännön todistetta tästä. Tänään sellainen tuli. Selkeästi kielten sanoissa ja merkityksissä on yhteneväisyyksiä.

Laitoksemme vessoissa on suomalaiset pisuaarit. Niiden hanoissa on kaksi asentoa ja asennoissa suomenkieliset tarratekstit: auki ja kiinni. Unkariksi "kiinni" tarkoittaa kuulema "juoda kaikki". Hyvä unkari ja Unkari!

Metsolat

Asuntolassa asuva suomalainen herra V oli ystävällinen ja lainasi minulle "Metsolat"- DVD-levyään. Olen viettänyt perjantai-illan herkässä mielentilassa sarjan jaksoja tietokoneelta katsellen.

Sarja on loistava! Se kuvaa ja dokumentoi dramatisoiden elämäämme 80- luvulla. Tapahtumissa on niin paljon omaankin elämääni viittaavia tapahtumia ja ajatuskulkuja, että selkäpiitä karmii. Onneksi kukaan ei ole ollut katsomassa, kun herkistelen kyynel silmäkulmassa ja kurkkua ahdistaen.

Projektia

Pidimme tänään tietojohtamisen projektin projektikokouksen. Olemme aikataulussa ja työ etenee. Saimme tällä viikolla myös tietoomme Suomessa luuraavan työn ohjaajamme. Kaiketi saamme (tai olemme saamatta) häneltä ohjausta sähköpostilla.

Kyseessä on kai jonkinsortin pyrkimys tehdä tästäkin kurssista yhteistyömuotoinen GSOM:in ja LUT:in välillä. Työ tehdään täällä, mutta ohjaus tulee Suomesta. Vähän on vasenkätinen viritys... Mutta olkoon.

Päivän lounas

Lounas oli jälkeenpäin ajateltuna kohtuullisen eksoottinen. Tarjottimelle päätyi tomaattimehulasillinen, kupillinen maissipuuroa, pitkä näkki, smetanaa, sinappia ja kaksi upporasvassa paistettua vehnäleipästä.

Hinta: 90 ruplaa eli noin 2,7 euroa.



Päivän kevennys (perjantai-illan ajatusmaailmassa)

Kun nainen laittaa silikonit rintoihinsa, se on sama kuin laittaisi Ladaan jalopuuratin. Kiva hivellä, mutta kyyti ei juurikaan parane.
.

Keskiviikosta torstaihin

Opintoja

Tänään torstaina opiskelimme tietojohtamisen salattuja totuuksia. Luennoitsija on erinomainen. Hän teettää riittävästi töitä etukäteen artikkeleiden muodossa, joten luennoilla on aikaa keskustella ja jopa väitellä asioista. Lisäksi hän on riittävän avarakatseinen eikä pitäydy omassa "totuudessaan" vaan kuuntelee meitä opiskelijoitakin.

Kaikkiaan tällä hetkellä opiskelen seuraavia aineita:
- tietojohtaminen
- taloushallinto
- venäjän kieli
- laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät

Lisäksi toteutamme konsultointiprojektia JTI (Japan Tobacco International) yhtiölle. Ensi viikolla alkaa teknologiajohtamisen kurssi.

Töitä on sopivasti siten,että aika ei tule pitkäksi, mutta kun järjestelee, pystyy esimerkiksi urheilemaan riittävästi. Ja nukkumaan! Yritän nukkua 8-9 tuntia yössä. Muuten elimistöni ei pysy mukana touhissani.

Piristystä varsinaisiin opintoihin tuovat noin kerran kahdessa viikossa pidettävät vierailijaluennot. Eilen keskiviikkona PriceWaterhouseCoopers:in "head of operations"- nainen luennoi työpaikkahaastattelujen toteuttamisesta. Jotain uuttakin tietoa tuli vanhan asian lisäksi. Ei mennyt 1,5 tuntia täysin hukkaan.

Luennon päätteeksi kävin illallisella kolmen entisen kolleegan kanssa keskustan alueella. Kuulin erilaisia uutisia, mm. sen, että vuoden 2009 alusta olen uuden yrityksen palkkalistoilla. Minut siirretään vanhana työntekijänä AAGlobal:in kirjoihin. On jännittävä nähdä millainen työsopimus minulle tulee, sillä AACGlobal on ns. villi työnantaja. Mitään työehtosopimusta ei ole...

Venäjää

Tänään torstaina olen käyttänyt ensimmäisen kerran venäjän kieltä neljässä todellisessa tilanteessa.

1. pyöritystunnin alussa olin polkemassa alkulämpimiä, kun saliin tuli uusi nainen. Hän kysyi minulta, osaanko avata hänen vesipullonsa. Hätäpäissäni vastasin tottumuksesta, etten puhu venäjää. Tämän jälkeen hän jatkoi kysymyksiä venäjäksi: mistä olen, mitä teen jne. Kaikkiin näihin vastailin "sujuvasti" venäjäksi. Osasin jopa kysyä mitä hän tekee! Hänen rauhallinen ja selkeä kysymystentekotapansa sai selityksen. Hän oli lehtitoimittaja :)
   
2. pyöritys-tunnin jälkeen olin saunassa. Tunnilla ensimmäistä kertaa mukana ollut mies tuli paikalle ja kertoi ystävälleen tunnin kulusta. Osasin kysyä häneltä millainen tunti oli ollut ja ymmärsin vastauksen, "raskas"
3. tunnin jälkeen kadulla eräs mies tuli kysymään missä on Malii- katu. Osasin vastata jotta "tuolla".
4. heti perään tuli toinen mies kysymään tulta tupakkaansa. Hänelle osasin vastata, etten polta tupakkia.
   

Älkää nyt naurako siellä! Tähän asti en ole edes uskaltanut kuunnella, mitä toinen sanoo venäjäksi. Olen vain todennut heti, etten puhu venättää. En sitten yhtään. Nuo neljä tapahtumaa olivat pieniä askeleita ihmiskunnalle, mutta suuria loikkia minulle.

Mietelause

Herra R lausahti tänään illalla loistavan ajatelman.

"Tänään meni huonosti, mutta kuitenkin paremmin kuin huomenna."

Yö ulkona ryhtiliikkeen edellä

Valmisteluja

Lauantai-ilta meni opiskelijakonventtiin lähtöä odotellessa. Opiskelin venäjää, laittelin ruokaa, luin Dostojevskiä ja leikin hiustenleikkuukoneella. Tylsistymiseni eteni siihen pisteeseen, että hurautin loputkin hiuskuontalostani pois. Säästyypähän taas hieman rahaa shamppoossa.

Tiedekuntamme paikallisopiskelijat olivat järjestäneet iloksemme paikalliseen soittoruokalaan Manhattaniin konventin. Heidän rytmimusiikkiyhteyeensä soitteli (todella hyvin!), tiskijukka soitti musiikkia gramofonilla ja ihmiset opiskelivat tämäntyyppisissä tapahtumissa tarjolla olevia oppiaineita. Tämä tarkoittaa estetiikkaa, alkoholipolitiikkaa ja vertailevaa erotiikkaa.

Pimeä taksi

Manhattaniin menimme lähikadulta napatuilla pimeillä takseilla. Täällähän joukkoliikenne on järjestetty paremmin kuin hyvin. Metron, bussien, sähköonnikoiden, raitiovaunujen, pikkubussien ja virallisten taksien lisäksi jokainen yksityisauto on potentiaalinen pimeä taksi. Kadunvarressa käsivarttaan verryttelevä jalankulkija saa kyytitarjouksen, jos ei toiselta, niin viimeistään kolmannelta ohiajavalta autolta. Hintaneuvottelujen jälkeen kyyti joko kelpaa tai ei. 3-4 hengen kyyditys asuntolaltamme keskustaan maksaa yhteensä 200 ruplaa. Iltaisin hintapyynnöt ovat korkeampiakin ollen esimerkiksi 600, mutta 200 ruplalla pääsee kun pysäyttää riittävän monta autoa.

Kyydit eivät luonnollisesti ole täysin vaarattomia. Epäonninen ranskalainen tuttavamme ryöstettiin jokin aika sitten ajonmatkan päätteeksi. Ehkä olosuhteillakin oli vaikutusta asiaan. Hän oli noussut vahvassa etanolitoksikologisessa tilassa yksin autoon. Kuljettaja oli pysäyttänyt auton sivukadulle, jolloin paikalle oli tullut kaksi miestä teräaseiden kanssa. Onneksi ainoat tappiot olivat rahallisia ja materiaalisia.

Paikalla

Ilta, tai oikeastaan yö, meni mukavasti. Bileet alkoivat kello 24.00..?! Jutustelin pyrkien kiertelemään eri ihmisten parissa. Luonnollisesti uusi hieno kampaukseni herätti huomiota. Samoin juomavalintani. Eräskin nuori nainen tuli paheksumaan kolajuomaani, koska siinä on niin paljon sokeria. Olut olisi kuulemma ollut terveellisempää! Mutta kun kevytkolavirvoitusjuomia ei ollut tarjolla!

Pelasin loistavalla ammattitaidollani illan aikana myös pöytäjalkapalloa. Tiedättehän tuon puulaatikon, jonka ilmatilassa metallitakojen varassa roikkuvia ukkeleita pyöritetään hullun raivolla pyrkien saamaan pallo vastustajan maaliin ennenkuin koko hökötys hajoaa? Osoittauduin pelissä yllättävän hyväksi. Koska en osaa pelata tuota(kaan) peliä ollenkaan, lähinnä olin tekemättä mitään. Tällä taktiikalla ukkelini eivät olleet pallon tiellä sen sinkoillessa hallitsemattomasti laatikon seinämältä toiselle. Pelaajaparini rajut laukaukset pääsivät näin esteettä vastustajan maaliin minun pelaajahahmojeni välistä.

Kokeilin myös taitojani, (lue: taidottomuuttani) biljardissa. Hävisin kaikki yksin- ja kaksinpelini... No, toki olisin voittanut jos olisin halunut, mutta kohteliaana miehenä halusin antaa vastustajalle voitoniloa.

Suurin järkytys muulle juhayleisölle taisi olla kuitenkin esiintymiseni tanssilattialla. Muilla ainakin oli hauskaa seuratessaan hytkymistäni musiikin mukana. Huomattakoon, että en kirjoita "musiikin tahdissa". Diskohumpan lisäksi notkutin lantiotani mm. rock-musiikin rytmein.

Takaisin

Paluumatkalla nappasimme yökerhon edestä pimeän taksin sopien maksuksi samaiset 200 ruplaa. Minulla ei kielitaito vielä riittäisi hintaneuvotteluihin, mutta onneksi irlantilaisvahvistuksemme herra J hoiti asian tyylikkäästi kotiin. Tarjosimme kyydin samalla parille venäläiselle opiskelijaystävättärellemme.

Kulkuneuvo oli tyyliltään hyvin lähellä ns. amis-toyotaa. Ladaan oli viritelty wunderbaumia, ledivaloja takaikkunalle ja keinonahkapenkkiä. Auton tekninen kunto olikin sitten jäänyt vähemmälle huomiolla. Pelkääjän puoleisen ikkunan saimme kiinni siten, että kuljettaja kipaisi ulos autosta ja nosti ikkunan paikalleen ulkopuolelta. Jarrut(kin) autosta löytyivät. Parasta niistä oli se, että hidastuvuusvoimien takia ei ollut ongelmia pysyä penkissä kiinni. Jarrutettaessa vauhti hiipui tasaisen hitaasti, onneksi kuitenkin joka risteyksessä (juuri ja juuri ) ennen edessäajavia autoja.

Valitettavasti kuljettaja ei tuntenut reittiä asuntolallemme. Ensimmäisen suunnistusyrityksen jälkeen saavuimme takaisin lähtöpaikkaamme! Toiselle yritykselle kaivoin kartan taskustani. Takapenkillä nöpöttäen luimme sitä kännykän valossa ohjaten kuljettajaa eri risteyksissä oikeahkoon suuntaan. Kävi ilmi, että minä tunsin kaupungin koko seurueesta ehdottomasti parhaiten. Kuljettajalla ei ollut mitään hajua ilmansuunnista venäläisystävillämme ollessa tuntumaa suuntiin vielä vähemmän. Suurin haaste oli saada oma räikkösemme uskomaan minun ohjeitani. Joissakin risteyksissä porhalsimme väärään suuntaan, mutta lopulta saavuimme yhtenä kappaleena kotikulmille.

Matkalla mmme edes joutuneet kahden OMON- sotilaan pysäyttämäksi, vaikka jäimmekin norkoilemaan heidän kulunvalvontapisteensä viereen pohtiessamme seuraavaa reitinvalintaa. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten valko-harmaisiin mastopukuihin sonnustautuneet kalasnikoveja kantavat ammattilaiset hoitavat tarkastustilanteen!

Perille saavuttuamme havaitsimme, että asuntolan ovi oli lukossa. Vartija pitää turvallisuussyistä (?) oven säpissä aamuyön avaten sen vasta kello 06.00. Jos saavut paikalle ennen sitä - odotat ulkona. Jokunen aika sitten italian lahja maailmalle herra G oli hermostunut odottamiseen ja lyönyt oven sivuikkunan rikki kello 05.55. Tämäkään toiminto ei auttanut sisäänpääsyssä etuajassa, koska kaksikerrosikkunasta oli sisempi jäänyt edelleen ehjäksi.

Toinen sankari puolestaan oli nukkunut yhden aamuyön tunnit pihalla odottaen ovien armollista aukeamista. Edelleen kolmas veijari oli yrittänyt kiertää vartijan kiipeämällä ensimmäisen kerroksen ikkunasta sisään. Tuloksena vartijan yritys saada tämä yrittäjä häädettyä kokonaan pois asuntolasta...

Topakka vartija ei sitten millään suostu aukaisemaan alaovea asukkaille ennen tuota maagista kello 06.00. Ei, vaikka vartija on koko ajan alakerrassa oven vieressä. Tai no, aukaisee hän toki, jos hänelle maksaa siitä erikseen. Onhan tämä sentään Venäjä. :)

Tämä alaovitemppuilu kuulostaa ulkopuolisesta varmasti samankaltaiselta käytökseltä, jota voisi odottaa 15 vuotiaiden rippikoululeirillä. Asukkaat yrittävät hiipiä sisään ja ulos tuvistaan valvojien yrittäessä ottaa heitä kiinni. On tietysti hyvä, ja täysin asiallista, että 20 - 45 vuotiaita asuntola-asukkaita pompotetaan lähes mielivaltaisesti oman asuinpaikkansa suhteen. Ei siinä mitään. Vallan osoittamistarve tavalla a) tai b) on psykologisesti täysin ymmärrettävää. Jos kohta sosiologiselta ja (sanottakoon nyt suoraan) maalaisjärjen kannalta asia on täysin käsittämätön! Pellejä mitä pellejä.

Ainoa positiivinen puoli asiassa oli, että odotusajan 20 minuuttia saattoi käyttää tehokkaasti tutustumalla aikaisemmin takaisin tulleisiin romanialaiseen ja turkkilaiseen opiskelijattareen. He asuvat samassa asuntolassa (no niin tietysti, kun kerta odottivat saman oven takana... höh) opiskellen kansainvälistä suhdepolitiikkaa (international relations).

Kun kysyin tuntevatko he asuinkumppaniani herra Q:ta, sain vastaani epäuskoisen riemastuneen kikatuksen! Tajuttuaan että minä olen se henkilö, josta heidän kurssikaverinsa herra Q on useaan kertaan puhunut, ei riemulla ollut rajoja. Minusta ja "kehityskeskusteluistamme" on kuulemma puhuttu jopa heidän tiedekunnassaan asti. Turkkilainen neiti halusi oikein kädestä pitäen kiittää minua siitä, että olin ollut tiukkana. Tämän enempää en sitten saanutkaan lisätietoja lukuunottamatta epämääräisiä viittauksia huhuihin, joita tiedekunnassa kuulemma liikkuu?! Voi noita nuoria naisia ja heidän loppumatonta juorutoimintaansa.

Nukkumaan aamubanaanin jälkeen kello 06.15. Levotonta unta, jossa taustamusiikkina soi koko ajan diskojumputus.

Ryhtiliike

Sunnuntaipäivän ryhtiliikkeeseen kuuluu asunnon siivoaminen sekä venäjän kielen opiskelu. Kuvamateriaali ryydittäköön ryhtiliikkeeseeni tutustumista.

Rankalla wow- lenkillä

Lenkillä

Kävin lepoviikon lauantain "pitkällä" lenkillä, 60 min PK- tahtista hiippailua.

Valitsin tällä kertaa hieman uudenlaisen reitin. Kiersin Vasilinski- saaren länsireunaa Park Inn- hotellin takana maankaatoalueita myöten. Erään kadun päässä tulla tupsahdin odottamatta uimarannalle! Minulle ei kyllä tulisi pieneen mieleenikään uida tuossa viemärissä, jota Suomenlahdeksikin täällä kutsutaan.

Mutta! Rannan tuntumassa oli neljä leijalautailijaa, joiden touhuja oli ilo seurata. Suustani pääsi tahaton "wow", kun näin heidän käyttävän rantapenkkoja hyppyreinään. Lautailija ajaa vinosti päin hiekkapenkerettä, ponnistaa siitä ilmaan ja lentää muutaman kymmentä metriä joko veden päällä tai jopa kapean niemen yli! Lentoaika muutama sekuntti. Minä kanssa, tahtoo!!!

Sykkeet

Lenkki meni aika mukavasti. Sykkeet pysyivät alle PK- rajan, tuossa 156/ min tuntumassa. AeK kynnykseni on 160/ min. Vaikka en juoksekaan millään tietyllä vauhdilla (vaan sykkeellä), olin tyytyväinen huomatessani keskivauhdin ollen 6:16 min/ km. Tuo on nimittäin suurinpiirtein 2008 Tukholman maratonvauhtini, ja syke pysyi lenkillä kuitenkin PK alueella!

Normaalin maratonvauhdin ollessa vähän kovempi, mennen VK- alueelle, on todellisia mahdollisuuksia saada ensivuoden maraton menemään alle 4 tuntiin...! Nyt pitää ottaa peruskuntokausi rauhallisesti eikä hajoittaa itseään.

Rankkaa

Rannalla oli myös syrjäisempi kohta, jossa tulin yllättäen telttaleirin kohdalle. Ilmeisesti muutama asunnoton asuu rannalla kahdessa teltassa. He olivat rakentaneet erilaisista jätemateriaaleista käsittämättömiä rakennelmia itselleen. Nuotio paloi heidän istuessaan sen ympärillä. Sotkuista ja ankeaa näytti olevan. Rankkaa on elämä täälläkin :(

Saaren länsipään ranta on kokonaisuudessaan täytettyä maamassaa. Roskia, jätteitä ja huoltamatonta infrastruktuuria on kaikkialla. Näkymät eivät ylennä mieltä, mutta lenkkialueena rantapenkereet ovat varsin käypäisiä. Osin saatan juosta kumpuilevaa savista rakennusmaata myöten, osin tepsutan betonoituja kanavanpenkereitä seuraillen.

Yäk

Paluun jälkeen mukava lämmin suihku, ja palautusjuoma. Juomasta pitää kyllä sanoa, että se maistuu pahalle! Kun halpaa ostaa, niin tulee paha maku suuhun...

Otteita sotapäiväkirjasta, osa I

Vihollistapahtumia ajalla 21sepD2008 - 220945Dsep2008

Yksikkömme oli ryhmittynyt tukikohta-alueelleen huoltoa ja lepoa varten. Koska vastuualue oli rauhallinen, yksikön vartiointi oli minimissään.

220215Dsep2008 oman yksikön tiedusteluosasto sai ensin ääni- ja lopulta näköhavaintoja vihollisesta. Alussa vihollisen panssaroimaton huolto- ja tukiyksikkö käytti tietokonepohjaisia päätöksentekojärjestelmiään omalla tukikohta-alueellaan. Seuraava vihollishavainto tuli 220220, kun vihollisen panssaroimaton huoltoyksikkö lähti marssille kohti maastonkohtaa "keittokomero". Tässä vaiheessa oman yksikön valmiutta nostetiin ja lähipuolustusalueen pesäkkeet miehitettiin. Tiedustelua jatkettiin jatkuvalla kuulostelulla.

220222 satiin varmistettu havainto, että vihollinen oli aloittanut astioiden tiskaamisen. Koska tämä oli selkeästi tulitaukorikkomus, tehtiin yksikössä hälyytys. Toimeenpano-osasto ISKU määrättiin lähtövalmiiksi ja epäsuoran tulen yksiköt saatettiin tulivalmiiksi. Tulitukiyksikkö TERÄ siirtyi valmisteltuihin sivustatuliasemiin.

220223 ISKU lähti liikkeelle ja aloitti hyökkäyksensä suoraan liikkeestä. Ensimmäinen porras pääsi murtokohtaan oman tulen turvin ja aloitti vihollisen ryhmityksen vyöryttämisen. ISKUn päättäväinen verbaalisen tulen käyttö lamaannutti vihollisen toiminnan hetkellisesti. ISKU pyrki käyttämään perusargumentaationaan kellonaikaa. Puoli kolmelta yöllä ei tiskata astioita.

Vihollinen kykeni kuitenkin jatkamaan omaa toimintaansa yllättävän nopeasti. Sen epäsuoran tulen yksikkö avasi tulen viittaamaalla oman yksikkömme nukkumaanmenoaikaan kello 22.00, jonka vihollinen katsoi olevan "epänormaalin". Epäsuora tuli oli kuitenkin epätarkkaa eikä vihollinen pystynyt edes häiritsemään oman yksikkömme toimintaa. ISKU jatkoi tulitustaan samalla argumentaatiolla kiihdyttäen tultaan.

220225 tulitukiyksikkö TERÄ avasi tulensa käyttäen valittuja englanninkielisiä kirosanoja.

Eteentyönnetyt tulenjohtoyksiköt havaitsivat tulen osuvan maaliinsa ja tulen tehon olevan riittävän. 220227 sekä ISKU että TERÄ irtautuivat tuliasemistaan porrastetusti. Tiedusteluyksiköt jätettiin toiminta-alueilleen.

220232 tuli tiedustelutieto, että vihollisen huoltoyksikkö oli lamautettu. Vihollinen aloitti vetäytymismarssin ensin kohti vessaa ja sen jälkeen omalle tukikohta-alueelleen.

220242 saatiin vahva äänihavainto vihollisen ryhmittymisestä lepoon. Kuorsaus oli jatkuvaa. Vihollisen johtamis- ja päätöksentekolaitteet oli jätetty toimintavalmiuteen vihollisen sänkyyn, mutta miehittämättöminä.

Oman tukikohdan valmiutta laskettiin asteittain siten, että vasta noin 220500 komentoyksikkökin määrättiin lepoon.

Omat tappiot: yksikkö määrävahvuinen, toimintakykyinen mutta väsynyt.
Vihollisen tappiot: vihollinen edelleen levossa 220943, ei näkyviä vammoja.

220950Dsep2008 vihollisen pääjoukko on lähtenyt liikkeelle. Toiminta jatkuu.

Päivän mietelause

Lainaten mietelauseiden Nevan Matti Nykäsen sanoja, kaikesta huolimatta "Tämä on hyvä ikä, paras ikäni nyt".

Palautteen palaute

Heh. Kun tulin takaisin asunnolle illalla, ostin matkalla kaupasta herra A:lle suklaalevyn ystävyyden merkiksi. Hän tuli takaisin asunnolle hieman minun jälkeeni - ja oli ostanut minulle suklaalevyn. Voiko olla hassumpaa?

Kirjoittelen päivästä enemmän huomenna. Nyt nukkumaan. Nukuttaa...

Puuroa kehityskeskustelulla

Puuroaamu

Aamupalaksi puuroa, sillä lähtee päivä hyvin liikkeelle. Olen syönyt vanhalla hyvällä vaihtorytmityksellä vuoroaamuin puuroa ja jogurttia. Puuron keitän maitoon ja keskellä läjäytän hillosilmän. Jogurtin kanssa popsin pilkottuja hedelmiä ja mysliä. Kummallakin vaihtoehdolla lisänä on kahvia. Sen joudun tekemään pikakahviin, koska en ole jaksanut hankkia kahvinkeitintä asuntoon. Jos aamupalan pääruoan jälkeen jää edelleen nälkä, pureskelen pari leipäpalaa juuston, lihaleikkeleen ja tomaatin/ kurkun kera. Juotavaksi mehua, tänään rypäleversiona.

Ravintolisänä aamulla otan monivitaminoitua kalaöljyä sekä magneesiumia. Lepopäivinä (ke ja su) sekoitan mehuun lisäksi kreatiinin. Harjoituspäivinä otan kreatiinin palautusjuoman kanssa.

Tästä rytmistä poikkeuksen teki yksi aamu orientaatioviikolla, kun kävin alakerran kahvioissa syömässä. Tuolloin minulla ei ollut vielä mitään ruoanlaittotavaroita asunnossani. Asuntolassa on ilmeisesti (?) mahdollista myös majoittua turistina eli matkailijana. Näitä varten kahviossa oli kyseisenä aamuna tarjolla aamupalaa: puuroa, teetä/ kahvia, leipää, lihapiirakoita ja suklaapatukka. Tarkoitukseni oli syödä maksua vastaan. Muuten suunnitelma toteutui loistavasti, paitsi että kukaan (muukaan) ei maksanut appeesta. Ihmiset tulivat paikalle, söivät ja lähtivät kylläisinä pois. Häveliäänä miehenä en halunnut herättäää huomioita ja toimin samoin. Toista kertaa en ole kehdannut hyödyntää tuota palvelua.

Palautuskeskustelun paikka

Arvoitus: mikä on se, joka nukkuu sunnuntaina iltapäivään kello 14:00 asti ja menee nukkumaan seuraavan kerran maanantaina kello 05:08 aamulla puuhastellen väliajan asunnossamme?
Vastaus: taitaa olla kehityskeskustelun paikka.

Viime yö, siis su-ma yö, meni kovasti huonon nukkumisen merkeissä. Osansa oli varmaan lepopäivälläkin. Jos en harjoittele päivällä, seuraavana yönä elimistö selvästi ihmettelee väsymyksen puutetta. Samoin asiaan saattoi vaikuttaa iltapäivällä kello 16:20 juomani kahvikuppi. Mutta suurin syy on kyllä herra A:ssa, joka piti taas koko yön valoja päällä, puuhasteli tietokoneella, söi, kävi vessassa jne. Onneksi hän ei sentään laulanut.

Olin suunnitellut nousevani ylös kello 07:00, jotta voin aloittaa päivän normaalisti. Niinä aamuina kun yliopiston opetus alkaa kello 09:00, herään kello 07:00. Helpointa on pitää samasta rytmistä kiinni koko viikko. Valitettavasti valvoin yöllä niin paljon, että minun oli pakko nukkua tunti enemmän. Kello 08:00 nousin ylös ja aloitin aamutoimet. Saadakseni tulevaan kehityskeskusteluun neuvotteluvaltteja, avasin huoneen ikkunan, laitoin valoja päälle, kävin suihkussa sekä tein aamupalan normaalilla kolistelulla.

Tavoitteenani on pitää herran kanssa kehityskeskustelu, tai oikeastaan palautekeskustelu, myöhemmin tänään. Hahmottelen tähän itselleni keskustelun runkoa. Jos tätä blogia lukee yksikään steppiläinen, rungon pitäisi näyttää tutulta...

Tavoitteeni on saada muutos hänen käyttäytymiseensä siten, että yöllä olisi hiljaista ja pimeää. En pyri muuttamaan hänen asennettaan, tai elämänarvojaan. Koska vain hän voi muuttaa omaa käytöstään, täytyy minun saada hänet pohtimaan muutoksen järkevyyttä.

Minä: Sunnuntaina heräsit kello 14:00 iltapäivällä. Seuraavan yön teit tietokoneella hommia ja pidit valoja päällä aamuun kello 05:08 asti. (Kuvailen objektiivisen lähiajan tapahtuman arvottamatta toimintaa. En liitä asiaan yleistyksiä tai kaukaisempia tapahtumia.)

Herra A: ???

M: Sunnuntaina ei voinut elää ja toimia normaalisti, koska koetin antaa sinun nukkua. Viime yönä en saanut nukuttua, koska toimintasi häiritsi minua. Nyt olen väsynyt ja huonolla tuulella. Väsyneenä minun on vaikea opiskella. (Kerron, miten se vaikuttaa minuun.)

Asuntolamme siivoajien ja hallinnon toimiminta tapahtuu päivisin. Samoin yliopiston toiminta ja opetus tapahtuvat päivisin. Yhteiskunnan yleinen toiminta tapahtuu päivällä. Rytmisi ei ole sama kuin esimerkiksi asuntolan tai yliopiston rytmi. (Kuvaan, että toiminta ei ole yleisen normin mukaista.)

A:???

M: Miksi valvot öisin? (Pyydän henkilöä pohtimaan tilannetta. Olen tämän jälkeen itse hiljaa.)

A:onfsofndsi

M: Mitä voisit tehdä asialle? (Pyydän henkilöä pohtimaan itse muutoksen mahdollisuutta.)

A: iegsoirenvnfsf

M: Hyvä, tuo on hyvä idea. (Vahvistan henkilön muutoshalukkuutta).

Mitä muuta voisit tehdä? (Pyrin saamaan henkilön pohtimaan useita mahdollisia vaihtoehtoja.)

M: Tästä eteenpäin vaadin, että asunnossamme on hiljaisuus kello 23:00 - 06:00. (Esitän selvän vaatimuksen jatkotoiminnasta.)
Toimimmeko molemmat näin? (Etsin myönteisen vastauksen vaatimukseen.)

A: oiefnsfoienfew

M: Hyvä. Minun puoleltani asia on selvä. (Vien tilanteen päätökseen, enkä pehmennä asiaa lopun lätinöillä.)

Tarvittaessa käytän avointa ikkunaa, aamiaistani jne. esimerkkeinä siitä, kuinka hankala on nukkua toisen tehdessä asioita.

Jännitystarina jatkuu myöhemmin...