Siivosin kotona kaappeja ja vastaan tuli kaksi jälkikasvujen aikanaan tekemää isänpäivä"korttia". Pohdin kauan säästänkö ne vai heitänkö pois. Lopulta tein kompromissiratkaisun. Tallensin työt valokuvin ja videolle, jonka jälkeen siirsin itse työt paperikeräykseen.
Ensimmäinen on vanhemman pojan värikäs työ, jossa on liikkuva kieli.
Toinen on nuoremman pojan minimalistinen pää, jossa on kaksi liikkuvaa silmää.
Liikkuva kieli - blääh!
Liikkuvat silmät videona. Aika mukavat, vai?
.
