.
Lupasin kommentoida professori Asikaista vasta sunnuntain eli äitienpäivän jälkeen. Nyt ollaan tiistaissa, joten täältä pesee!
Ihan hyvin meni...! :)
Peliä parantaisi kuitenkin monta pykälää, jos luennoitsija ei heti aluksi mollaisi itseään ja opetuskykyään. Vaikka itsensä vähättely onkin tyypillistä ja ymmärrettävää, se ei vain toimi. Odotustaso pysyy samana, vaikka sitä yrittäisikin laskea. Aikuisten kesken ja ammatti-ihmisillä myötätunto ei synny siitä, että opettaja väittää olevansa epävarma. Päinvastoin. Ylpeys ja varmuus ovat hyveitä.
Lisäksi en täysin ymmärrä, miksi pitää kertoa, ettei tiedä opettamastaan aiheesta "mitään". Kun sen jättäisi kertomatta, osa ei asiantilaa edes huomaisi. Lisäksi kukaan ei tiedä jokaisesta aiheesta kaikkea, joten täydellinen ei tarvitsekaan olla. Opiskelijalle (lue: minulle) tulee vain tunne, jotta "mitä ihmettä minä sitten täällä sinua kuuntelen, jos et kerran asiasta tiedä?".
Summa summarum: peruspätevä luennoitsija ja hyvin ystävällisen tuntuinen. Toivottavasti ensikerralla hän ei vähättele itseään ja asiantuntemustaan, niin hyvä tulee!
.
