tiistai 18. elokuuta 2009

Opettajien ja koululaisten loma-ajat ja sekä loman pituus yleensä

.
Pitkän kesäloman riemu?

Olen viettänyt pitkää kesää lomalla. Opetus päättyi toukokuun loppupuolella alkaen jälleen syyskuun alussa. Välille jää reilu kolme kuukautta.

Voisi kuvitella, että pitkä loma on erityisen mukava asia, vaan onkohan ollut niin? Tekemistä on löytynyt, mutta monta ajanhetkeä on kulunut, jolloin on tullut mieleen vanha ajatus "Mulla ei ole mitään tekemistä!".

Turhautuminen ja liika vapaa-aika antaa helposti pontta itseä ja ympäristöä haittaavaan touhuun. Tekemättömyys ei varmaankaan haittaa, mutta harva pysyy olemaan mitään tekemättä. Ajan täyttää kaikensorttinen puuhailu ja touhuaminen. Hyvässä tai huonossa....

Loman pituuden hyöty

Tarpeettoman pitkästä kesälomasta ei ole työntekijälle, tai koululaiselle, suurtakaan hyötyä. Loman pituudessa noudatetaan "diminishing returns"- teoriaa. Jokainen lisätty (loma)yksikkö antaa vähenevän (rentoutus)hyödyn. Jollakin kuvitteellisella ajanhetkellä hyödyn kasvu tasankoituu.

Opettajien lomautustarve

Loppukesästä olemme saaneet lukea kuntien lomautustarpeista ja - hankkeista. Yhtenä ryhmänä säästötalkoissa ovat, muiden mukana, koulun opettajat. Heitä laitetaan lomautetuiksi kouluvuoden aikana. Tämä haittaa opetusta ja ennenkaikkea oppimista.

Vaihtoehtona on esitetty opettajien lomauttamista kesän aikana.

Kesää kutsutaan opettajien kohdalla kesäloma-ajaksi, vaikkei näin olekaan. Suuri osa ajasta on ns. opetuksetonta aikaa, jolloin heillä on työvelvollisuus, muttei töitä. Ajatus siitä, että lomautus tapahtuisi kesällä, on rationaalisesti järkevä. Vaan luonnollisesti opettajat sitä kovasti vastustavat. Eräskin perusteli asiaa 18.8. Helsingin Sanomissa seuraavasti. "Kesän lomautus ei olisi lomautus, vaan palkanalennus, koska palkanpidätyksen vastapainoksi ei tulisi lainkaan lyhennystä työaikaan."

Voi logiikan riemumaisterin ajattelua! Tämä ongelma on helposti poistettavissa: laitetaan opettajat viimeinkin tekemään töitään myös kesällä. Ei ainoastaan lomautustarpeen aikana, vaan yleisesti.

Uusi opetusvuoden malli

Jos ymmärretään pitkän yhtäjaksoisen loma-ajan haitat, ja tarve työllistää opettajat kesäksi, saadaan uusi opetusvuoden malli seuraavasti.

  • Koko koululaiskohorti aloittaa koulun opettajien kanssa tammikuussa.
  • Kohortin I- osa lopettaa opiskelun kesäkuun alussa, II- osa jatkaa opiskelua kesäkuun loppuun opettajien kanssa.
  • Heinäkuussa kaikki ovat lomalla.
  • Elokuun alussa I- osa tulee opiskelemaan opettajien kanssa.
  • Syyskuun alussa II- osa koululaisista palaa kesälomalta.

Keväällä ja syksyllä I- ja II-osa oppilaista pitävät vuorollaan viikon loman. Opettajat ovat töissä koulussa olevan koululaisjoukon kanssa. Tämä lisäksi kaikki ovat keväällä ja syksyllä lomalla yhden viikon.

Alla sama malli eri muodossa:
  1. tammikuu: I, II ja opettajat koulussa
  2. helmikuu: I viikon lomalla, II ja opettajat koulussa
  3. maaliskuu: kaikki viikon lomalla
  4. huhtikuu: II viikon lomalla, I ja opettajat koulussa
  5. toukokuu: I, II ja opettajat koulussa
  6. kesäkuu: I lomalla, II ja opettajat koulussa
  7. heinäkuu: kaikki lomalla
  8. elokuu: II lomalla, I ja opettajat koulussa
  9. syyskuu: I, II ja opettajat koulussa
  10. lokakuu: I viikon lomalla, II ja opettajat koulussa
  11. marraskuu: kaikki viikon lomalla
  12. joulukuu: II viikon lomalla, I ja opettajat koulussa
Hyötyjä:
  • yhtenäiset loma-ajat lyhenevät
  • lomia on jokaisena vuodenaikana. Tämä auttaa matkailuteollisuutta
  • opettajat tekevät töitä palkkansa eteen myös kesällä
  • kesän lomautusten aikana koulussa on vain 50% koululaisista, jolloin lomautusjärjestelyt ovat helpompia tehdä
  • kunnat saavat opetustoimen säästöt helpommin järjestymään
  • koululaiset saavat opetusta ja tukea kaksinkertaiselta määrältä opettajia 1,5 kuukauden aikana vuosittain, kun toinen kohortin osa on lomalla
  • koululaisten kokonaisloma-aika pysyy samana
Mitähän todellisia haittoja tästä olisi?
.