tiistai 4. elokuuta 2009

Suku on paras

.
Männäviikonloppuna osallistuin sukukokoukseen Savon suunnalla. Tämä sukuhaara pitää tapaamisiaan kolmen vuoden välein. Oli mukava käydä jutustelemassa eri-ikäisten sukulaisten kanssa, päivttää kuulumisia ja nauttia Savonlinnan seudun luonnosta.

Samassa yhteydessä päätimme pitää seuraavan tapaamisen jälleen kolmen vuoden päästä. Tällä kertaa olen yksi järjestävän seuran edustajista, joten pääsen vaikuttamaan yhteydenpiden kehittämiseen.

Toimikunnallemme annettiin ideoita tulevaisuun suunnasta. Varsinkin kaksi asiaa nousi esille: sähköinen viestintä ja tapaavan joukon laajentaminen.

Viestintä

Sähköisen viestinnän puolelle luonnollinen idea oli kotisivujen perustaminen. Olisihan se mukavaa nähdä valokuvia sukulaisista, lukea suvun tapahtmien kuvauksia ja sukulaiset voisivat päivittää tietojaan sähköisesti sukututkimuksen tarpeisiin. Mutta, mutta...

Ensimmäinen asia on pohtia, miksi kotisivut nostettaisiin pystyyn. Kysymyksiä ovat:
  • kuka käyttää
  • miksi, mitä haetaan
  • mistä käytetään
Sivut on helppo luoda, mutta niiden käyttö onnistuu vain, jos sivujen teko on suunniteltu kunnolla. Huonoja sivuja ei kukaan jaksa käyttää. Toinen asia pohtia, kuka sivut ylläpitää. Sivujen eliniän aikana suurimmat kustannukset (eli resurssien käyttö) tulevat ylläpidosta ja kehittämisestä. Alkuperäinen tekeminen on helppoa ja halpaa. Ja usein turhaa...

Kun verkossa lisäksi liikkuu kaikensorttista väkeä, ei kenties ole kaikken viisainta työntää näkyville kuvia, ja henkilötietoja. Jokainen sivusto on suojausmekanismeista huolimatta yhtä julkinen kuin Hesarin etusivu. Kuka haluaa saada lapsensa nakukuvan aviisin paraatipaikalle?

Kolmas asia, joka tulee mieleeni, liittyy sukututkimuksen avustamiseen sähköisen tiedonsyötön kautta. Jos näin tehdään, tietojen oikeellisuus, ajantasaisuus jne. vovati nousta kynnyskysymykseksi. Voidaanko luottaa siihen, että Kolumbiasta annettu tieto äidinsiskonserkunpikkutädin isoisän sukulaisuudesta on todellinen ja varteenotettava? Entä miten tiedot suojataan varkauksilta?

Viimeinen asia on oikeus ylläpitää henkilörekisteriä. Jos sivustolla on henkilötietoja, laki varmaan määrittelee oikeuksia ja velvollisuuksia näiden tietojen tallentamisesta ja ylläpidosta. Mutkia voi tulla.

Laajennus

Nyt tapaaminen on ollut käytännössä tietyn sisarusparven sukulaisten sisäinen puuha. Kaikki tuntevat toisensa ja mukavaa on ollut.

Uutena asiana esille tuli tapaamiskutsun laajentaminen kolme sukupolvea taaksepäin eläneen miehen jälkeläisiin. Samalla seura rekisteröitäisiin ja virallistettaisiin. Tehtäisiin sukuvaakunaa ja nostettaisiin esiin porvarillisia henkisiä perintöjä.

Tulisi mahtiponteisuutta ja laajuutta lisää, totta. Mutta haluavatko alkuperäisen sukujuhlan järjestäjät tätä? Ettei "vallankumous vain söisi lapsiaan"....
.