sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Viestijuoksu

.
Kun ei itse pärjää, pitää pyytää apua muilta. Tulevana tiistaina osallistun CBSn 4 x 2,5 kilometrin viestijuoksukilpailuun osana joukkuetta. Porukassa on mukavampaa olla huono :)

Kilpailun järjestelyt ovat lähestulkoon paremmat kuin vaikkapa Helsinki City Run:issa (HCR). Alla otteita saamastani kilpailuohjeesta:
  • Time and place Tuesday 15 September 2009 at 15:30 at Solbjerg Plads 3, 2000 Frederiksberg. CBS Sport has arranged warm-up for all runners, after which the starter’s pistol is fired at 16:00.
  • Issuing of race numbers, baton and running T-shirts One runner from each team is to pick up the team’s race numbers, baton and CBS Campus Relay T-shirts prior to the relay race. Pick-up is in the main hall at Solbjerg Plads 3 between 12:00 and 15:30. Make sure that you know your team mates' T-shirt sizes.
  • Timekeeping Each baton is equipped with a timekeeping chip. Baton and timekeeping chip are to be returned once the team’s final runner passes the finish line. All runners please be aware that the timekeeping is electronic, which means that the start time is individual – the timekeeping chip is activated when passing the start line. You do not have to start out in front to win the relay race.
  • The route Each runner runs 2.5 km. The route is 1.25 km and is to be run two times consecutively by each runner. After the first lap, the runner is to run through the Novo Nordisk gate. After the second lap, the runner is to run to the left through the “Finish” gate, after which the baton is handed over to the next runner. The route will be clearly marked. To see a map of the route, go to www.cbs.dk/relay.
  • Relay safety We ask that all runners be considerate towards each other when running close to each other along the route. Please be aware of reversing cars in the parking lot at the end of the route.
  • Prizes Prizes and cups are given to the fastest team in each category, just as prizes will be given for the fastest sprints.
    Refreshments After the relay race, CBS Sport will hand out water, sandwiches and fruit to all runners from the CBS Sport tent.
  • Toilets and locker rooms At Solbjerg Plads, toilets are found on all floors. You can change your clothes in the basement by the gym – the stairs is located in the canteen.
  • Spectators Spectators are welcome. Please pay attention to the runners when crossing the route.
  • Parking There is a limited number of parking spaces in the area. If you park your car in the car park belonging to Frederiksberg Centret, please note that parking is limited to two hours. Please place your bicycle in the bicycle stands located at the perimeter of Solbjerg Plads.
  • First aid First aiders will be present in the finish area. The first aiders' tent is located next to the CBS Sport tent.
  • Results Immediately after the race (at about 18:00), the results are announced in the running area. You can also see your results at www.ultimate.dk.
  • Diplomas After the race, you will be able to print out your CBS Campus Relay diploma at www.ultimate.dk.
Sähköinen ajanotto, huolto, ensiapu, tulospalvelu, kunniakirjat jne. Kaikki otettu huomioon. Kauppakorkean omassa tapahtumassa!
.

lauantai 12. syyskuuta 2009

Radio Sarikoso

.
Aamupalaa syödessäni uppoudun ulkomaalaisuuteen, toiseuteen. Huoneen ääniaallot täyttää radio Sarikoso:n (?) lähetys - Kosovon ääni Tanskassa. Tuntematta musiikkityylisuuntien termistöä, määrittelen musiikin lähi-Idän muslimimusiikiksi.

Näen sieluni silmillä australialaisen Andrew:n tanssimassa Singaporessa... Pahoittelen, että tämä visuaalinen näky avautuu vain Prinsessalle. Muille tarjoan tutustumista sivustoon www.ecnad.org
.

perjantai 11. syyskuuta 2009

.
Ajattelin perustaa pesulan. Ainakin talon yleisen pesutuvan konekanta tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Katsottuan tänään erään asukkaan pesemää vaatemäärää aloin epäilemään, että näin joku on jo tehnytkin.

Kaikki koneet toimivat huoneistokohtaisella magneettikortilla, joka käytetään seinällä olevassa lukulaitteessa ennenkuin valitaan haluttu kone. Pyörillä rullaavat muovikorit mahdollistavat märkien vaatteiden siirtelyn lingolle ja kuivausrummuille kivutta.

Parhaiten peseminen onnistuu odottelemalla tuvassa koneen pyörimistä. Ohjelmat ovat niin nopeita, ettei välillä oikein ehdi edes kipuamaan kotiin kolmanteen kerrokseen (hissiä ei ole) tekemään mitään mielekästä. Otan yleensä mukaani luettavia artikkeleita, jottei aika mene hukkaan.

Kuivausrumpujen kanssa pitää vain olla tarkkana. Tehokkain ohejelma on niin kuuma, että tekokuituiset vaatteet pienenevät näppärästi barbille sopiviksi.

.

torstai 10. syyskuuta 2009

Painovoima vaihtelee

.
Jalkani ei nouse riitävän korkealle vartalon takana, nilkkani koukistuu liikaa edessä ja jalan kosketus maahan tapahtuu liian edessä. Paljon on korjattavaa juoksutekniikassani, duathlonvalmentajamme mukaan.

Harjoituksissa saimme tilaisuuden katsoa omaa juoksuamme videolta, joka on erinomainen keino päästä kiinni korjaamista vaativiin kohtiin.

Päälle teimme joitakin tekniikkaa parantavia harjoitteita. Luulen, että Kööpenhaminassa on voimakasta heilahtelua painovoimassa. Koettaessani juosta teknisesti paremmin, juoksu tuntui raskaammalta kuin aikaisemmin...?!

Näihän käy aina, kun tekniikkaa pyrkii muuttamaan. Muutos on ihmiselle raskasta aikaa!

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Sekametelisoppaa

.
Aina ei tapahdu jänittäviä asioita, ei edes joka päivä. Kuten tänäänkään.

EU

Aamulla yliopistolle oppimaan EUn painostusryhmien toiminnasta ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon. Tapausoppimisen keinoin otimme geenimanipuloidun ruoan kiistan eri osapuolten roolit ja kävimme keskustelua. Minä edustin USAn maanviljelijöiden painostusryhmää yhtenä kymmenestä. Mielenkiintoinen tapaus, kaikenkaikkiaan.

Uinnin esterata

Palauttava juoksulenkki jäi väliin jalan kipuilun takia. Korvaavana kävin uimassa vajaan tunnin väistelleen pikkutyttöjä, johnnyweismüllereitä, lättäriuimareita ja muita merenpetoja sillä ainoalla kuntouimareille varatulla radalla.

Uimahallin saunatiloissa on suuret ohjeet, miten lannevaatetta tulee käyttää hygieniasyistä uima-asun tilalla peseydyttäessä. Uskonnon vaatimukset eivät anna lupaa tinkiä yleisestä hygieeniasta. Kööpenhaminassa on 3,5% väestöstä muslimeja heidän ollessa toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä kaupungissa.

Joulu?

Pyörään sain uudet jarrupalat, mutten vieläkään yhdistyneistä kuningaskunnista uutta pyörää...:( Tässä odotetaan kuin pikkupoika joulua.

Vesiliikuntavälineet

Melontaseuran asiat vievät osan energiasta. Vuoden 2010 koulutussuunnitelman työstö ottaa aikaa, vaikka sen ympärillä pyörivä pieni keskustelu sidosryhmien edustajien kanssa onkin mielenkiintoista. Samaan asiaan liittyen pitäisi vielä kirjoittaa yksi juttu seuran sisäiseen tiedotuslehteen, kunhan ehtisi.

Tulevaisuus

Huominen menee EU:n asioiden artikkeleiden lukupuuhissa. Valitettavasti ne ovat pitkälti sähköisessä muodossa. En haluaisi lukea koneen ruudulta, mutta toisaalta en jaksa lähteä yliopistolle tulostamaan niitä ympräristöä tuhoavaan muotoonkaan.

Illalla käyn sitten kuitenkin duathlonharjoituksissa ottamassa rauhallisesti. Oma harjoitussuunnitelma sanoo "6 km peruskuntolenkki", joka voi olla vaikea toteuttaa ryhmässä. Lähtee niin sanotusti "lapasesta" niin helposti :)

Taustakuva

Pienenä piristyksenä vaihdoin koneeni taustakuvaksi brittipyöräilijä Victoria Pendletonista otetun kuvan verkkokaappauksena. Hänestä löytyy muitakin todella tyylikkäitä otoksia...

Huijaus, vai varmistus?

.
Tilasin brittiläisestä verkkokaupasta www.chainreactioncycles.com kolme tavaraa suomalaisella luottokortilla. Kaksi päivää tilauksesta sain sähköpostin, jossa CRC pyytää minua lähettämään faksilla tai sähköpostilla todisteen siitä, että toimitusosoite Tanskaan on oikea. He haluavat varmistaa, ettei luottokorttiani ole varastettu.

Soitin CRCn verkkosivun antamaan asiakaspalvelunumeroon ja varmistin, josko ao. putiikki on tuon viestin lähettänyt. Näin herra vahvisti, joten ryhdyin puuhaan.

Otin Tanskan maistraatin lähettämän kirjeen, jossa näkyy nimeni, osoitteeni ja heidän yhteystietonsa. Kirjeen päälle sijoitin luottokorttini, josta peitin kortin numerot viimeisiä neljää lukuunottamatta. Tästä kollaasista otin valokuvan, jonka lähetin CRC:lle sähköpostilla selityksen kera.

Saa nähdä, kelpaako rakennelma ja tavarat tulevat Tanskaan. Vai oliko kyseessä paremmin suunniteltu luottokorttivarkaus...
.

Tässä tulee vielä nälkä

.
Puurokupin pinta on varsin alhaalla. Tuntuu, ettei tuolla puuromäärällä lähde nälkä. Eikä ihmekään, sillä tulin laittaneeksi unenpöpperössä kello 05.30 vain puolet normaalista raaka-ainemäärästä keittokattilaan.

Viimeisten 1,5 viikon aikana unettomuus on jälleen koetellut minua. Herään aamuyöllä kolmelta, enkä saa unta. Tänään heräsin vähän ennen viittä, ja pyörittyäni sängyssä puolen tuntia kömmin ylös. Parempi puuhastella, kuin odottaa kellon kulkua maailmassa.

Mistäköhän nyt kiikastaa? Ylikuntoa tämä ei voi olla, sillä olen vähentänyt harjoittelua viimeisen viikon aikana herkistellessäni Berliiniin. Luultavasti juuri siihen elimistö reagoikin. Kun rasitusta ei tule normaalia määrää, ei nukutakaan. Toivotaan, että tilanne normalisoituu viikossa. Vaikka tiedän, että viimeisenä yönä en taas nukukaan.
.
.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Luovutan

.
Tanskassa on samantyyppinen sosiaaliturvajärjestelmä kuin Suomessa. Maassa asuvilla on henkilötunnus, jonka mukaan järjestelmä tunnistaa yksilön kuuluvaksi sairausvakuutusjärjestelmän piiriin.

Posti toi keltaisen korttini, joka todistaa minut oikeutetuksi ilmaiseen sairaanhoitoon Tanskassa.

Järjestelmä käytännöntoteutukseen kuuluu, että osoitteen mukaan minulle nimettiin yksityinen omalääkäri. Hän asuu 300 metrin päässä asunnostani. Sairauden sattuessa otan yhteyttä häneen, ja menen joko paikalle tai hän tulee luokseni.

Ajatuksena asia on hieno. Asukkaat keskitetään lääkäreiden ympärille, eikä niinkuin Suomessa, jossa lääkärit keskitetään terveyskeskuksiin.

Kirjeen mukana tuli myös elintenluovutustestamentti. Täyttämällä kortin ja lähettämällä sen valtionsairaalaan (rigshospitalet), kirjautuvat testamentin tiedot järjestelmään. Akuutin kuoleman sattuessa, ja jos minut tunnistetaan, voidaan elintensiirrot tehdä nopeasti.

Suomessa käsittääkseni tällaista keskitettyä rekisteriä ei ole, vaan jokainen kantaa (tai ei kanna) mukanaan testamenttiaan. Minulla sellainen tietenkin lompakossani on! Onhan sinullakin?
.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Makkaroita

.
Makkara miehen tiellä pitää - ja mies makkaran.

Kööpenhaminassa voi kadulta ostaa kuuluisia makkaroita liikuteltavista kioskeista. Ne siirtyvät pienen moottorin avustuksella omistajansa perässä kuin pikkukoirat koirapuistoon. Pörinä vain kuuluu, kun liiketoimintayksikkö vaihtaa paikkaansa. Dynaamista, ja adaptoituvaa eli muuntuvaista.

Kaalikeittoa ja narunpætkiæ

.
Tanskalaiset ovat varmasti huonoja uimareita! Kævin (heh, huomaa tanskalainen æ- kirjain! Kirjoitan tætæ yliopiston kirjaston koneella.) viikon harjoitusohjelman vaihtoehtoisessa harjoituksessa eli uimassa. Altaalla eræs onneton miesuimari kysyi minulta, kuinka pitkææn aion uida. Oliko suunnitelmani uida 5 vai 10 km!? Ihmettelevæ ilmeeni sai hænet selittæmææn, ettæ koska uin "niin hyvin", tæytyy minun uida paljon... Voi, kuinka vææræssæ ihmiset voivatkaan olla. :=)

Laittelin lounaaksi makoisaa kaalikeittoa, johon upotin porkkanoita, inkivææriæ, sipulia, valkosipulia, suolaa ja pippuria. Sivuannoksina nautiskelin hytteost:ia, eli raejuustoa, leipææ ja appelsiinimehua. Nam!

Kævin katsomassa kellarissa kattorakenteita. Ajattelin, ettæ viritæn sinne katosta roikkumaan pari narua, joiden varaan saa ripustettua pyøræn huoltoa varten. Miksen ole tætæ aikaisemmin keksinyt!? Yritæn læhettææ Helsinkiin talonyhtiøn hallitukselle pyynnøn asentaa sinnekin pyørækellariin kattoon pari koukkua, josta asukkaat voivat riiputtaa pyøriææn huoltaessaan niitæ.Saa næhdæ, onnistuuko.
.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Sadesään hattu

.
Löysin sunnuntain LSD- lenkin aikana kadulta tyylikkään sadesään hatun. Vai onko se sittenkin herrojen suihkumyssy?

Useat liikkeet mainostavat itseään laittamalla sadekelillä pysäköityjen polkupyörien satuloiden päälle istuimensuojan, jossa on ao. yrityksen mainoksia. Idea on hyvä, sillä tarvike on tarpeellinen ja ihmiset katsovat varmasti, mitä suojassa lukee.Tavaraa ei heitetä pois, vaan se sullotaan satulan alle odottamaan seuraavaa sadetta.

Pyöristä tulikin mieleeni, että mopojen ja skootterien valtava maihinnousu Suomeen on yhteiskunnan hyvinvoinnin takia huolestuttava asia. Nuoret liikkuvat enemmän, mutta moottorivoimin. Laitteet kuluttavat katoavia energiavaroja (polttoaine), aiheuttavat suuria logistisia kustannuksia (vempeleet kootaan kaukoidässä) ja muodostavat kohteen, jonka ympräille muodostuu sosiaalista häiriökäyttäytymistä (ns. mopomiitit).

Valtio tekisi vuoden ympäristö- ja yhteiskuntateon, kun se a) määräisi mopoille (vast.) tuntuvan rangaistusveron ja b) antaisi jokaiselle yli 12- vuotiaalle kansalaiselle sanotaan nyt vaikka 400 euron tuen uuden polkupyörän ostoon. Tuki olisi suurempi, jos pyörä on koottu EU- maassa.

Vihreä puolue voisi ottaa tämän ajatuksen listalleen. Tai, vaikken heitä kauheasti arvostakaan, vasemmistoliitto. Muista puolueista ei varmaan tule soihdunkantajaa tässä asiassa.
.

Kalkkia

.
Juhlien jälkeen siivotaan. Ainakin tiskaaminen on astetta haastavampaa, kun vedessä on paljon kalkkia. Rasva ei tahdo irrota astioista millään. Kuka selittäisi minulle kemiallisen syyn tälle.

Asumisoikeusasuntojemme yhteinen illanistujainen ja Tanska- Portugali jalkapallo-ottelun (1-1) katselutapahtuma oli mukava. Sateisesta säästä huolimatta noin 40 henkeä tuli sisäpihan porttikäytävään grillaamaan ruokaa, syömään, juomaan ja juttelemaan. Pöydät notkuivat yhteisiä salaatteja, leipaa, yksittäisten ihmisten tuomia makkaroita (punaisia ei näkynyt), lihoja ja maisseja. Vand:ien (tanskalainen nimi virvoitusjuomille) lisäksi ja ennenkaikkea juomana oli suuret määrät tanskalaista olutta. Olipas yllätys. :)

Grillaamiseen paikalliset alkuasukkaat ovat kehittäneet hienon apuvälineen. Hiilet sytytetään pienessä tynnyrimäisessä astiassa, josta ne hyvän hiiltymisen jälkeen kaadetaan itse grilliin. Näppärää.

Eräs espanjalainen nainen kutsui joukon syönnin jälkeen katsomaan ottelua omaan asuntoonsa, kun alakerran yhteiseen tilaan ei saatu rittävän hyvää TV-signaalia. Näyttää siltä, että asunnot on rakennettu pitkälle samalla pohjaratkaisulla, joka on aika toimiva.

Jos joku haluaa ostaa itselleen asumisoikeusasunnon Kööpenhaminasta, tässä talonyhtiössä on 15 huoneistoa vapautumassa! Voin suositella. Vuoteen 2003 (?) osakkuuksien hinnat olivat säännösteltyjä, mutta vapauttamisen jälkeen hinnat ovat nousseet. Taloudellisen tilanteen takia jonot tämäntyyppiseen asumiseen ovat kadonneet. Asuntoja tulee saataville, toisin kuin ennen, jolloin omaa asuntoa sai jonottaa jopa vuosia.

lauantai 5. syyskuuta 2009

Kumpi on kauniimpi?

.
Mielipiteitä kaivataan. Kumpi pyörä on kauniimpi?

Berliinin maratonin väliajat

.
Jos jotakuta kiinnostaa saada 20.9. Berliinin maratonin puolivälin ja loppuaikani reaaliajassa kännykkään tekstiviestillä, sivulla http://www.pervasive.jku.at/marathon/berlin/2009/ on ilmainen palvelu. Kun sinne syöttää kilpailunumeroni 24146, ja oman kännykkänumeronsa, palvelu lähettää tiedot kilpailun aikana.

Prinsessan ei enää tarvitse vaivautua. Palvelu on tilattu hänelle... :)
.

Korjaus DHL- juoksuun

.
Sain tarkennettuja tietoja DHL- juoksusta. Tapahtuma onkin 5 x 5 km, jossa samat juoksija juoksevat viitenä päivänä kunakin 5 km. Osallistujia oli tänä vuonna 20 445, jotka tekevät yhteensä noin 102 000 juoksusuoritusta.


Ei tuo sitten olekaan mikään ihme juttu.. ;P
.

Vaaralliset ajat edessä

.
Aamupuuro laitettu, keittiö siivottu, kukat kasteltu, vuodevaatteet vaihdetu, pyykit pesty, kisavauhtinen 6 km lenkki juostu ja suihkussa käyty. Olisikohan aika lähteä katselemaan polkupyöriä kauppoihin? :) Taitaa tulla vaarallinen reissu. Vähän samanlainen kuin "Käydään vain katsomassa sitä koiranpentua. Ei me sitä oteta...".

Sipulikeitto oli muuten hyvää! Seurana kuivasta leivästä paahdettuja palasia ja juustoa.

Resepti löytyi Yhteishyvän sivustolta.

Sipulikeitto

4 annosta

Kuori ja leikkaa sipulit ohuiksi suikaleiksi. Pehmitä sipuleita ja murskattuja valkosipulikynsiä hiljalleen rasvassa kattilan pohjalla. Lisää sokeri ja anna sipuleiden saada myös hieman väriä. Anna pehmitä hiljalleen noin 20 minuuttia. Lisää nesteet ja mausteet ja anna hautua hiljalleen noin puolisen tuntia. Jaa keitto annoskulhoihin ja nosta keiton pinnalle paahdettu leipäpala, jonka pinnalla on juustoraastetta. Kuorruta keittoja kuumassa uunissa noin 5 minuutin ajan, kunnes juusto kuplii. Tarjoile heti.
.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Ruokaa!!

.
Ei niin hyvää, ettei jotain vielä parempaa. Kävin ruokakaupassa ja ajattelin ryhtyä sipulikeiton valmistukseen.

Lounaalla nautin salaattia, joten keitto sopii sen jatkoksi näin illalla.

Maissit odottavat huomista kommuunin yhteistä pihajuhlaa ja sen grilliä.

Naurulla ei ole loppua...

.
Kävin sitten uimassa 50 minuuttia perhosuintia. Kaikki, jotka tietävät taitotasoni, ymmärtävät, kuinka sulavaa taidetta se oli. Älkää nyt pudotko penkiltä naurultanne.

USGn uintivalmentaja ajatteli keskittyä näin ensimmäisellä kerralla perhoseen, ja laittoi lämmittelyn jälkeen uimaan 4 x 25 metriä perhosta "maapallon ympäri". Ensimmäinen pätkä mahallaan, sitten kyljellään, selällään ja taas kyljellään.

Ensimmäisen altaanmitan jälkeen harjoitus jouduttiin keskeyttämään, koska altaaseen tarvittiin lisää vettä. Altaasta oli kadonnut liian paljon vettä vatsaani. Pystyttyään lopettamaan tirskumisensa valmentanja antoi minulle räpylät, että pysyisin edes pinnalla.

En sano, että olen motoriikkaani turhautunut. Sanon, että olen hyvin turhautunut.

Milloin on seuraava uintikerta??? Tämä on kivaa :)
.

Tapahtumia ympäristössä

.
Eilen mennessämme harjoituksiin Kööpenhaminan pohjoispuolelle Bellevue:hen, ohitimme DHLn järjestämän juoksutapahtuman. Kuulin, että viitenä päivänä juoksijoita on noin 25 000 per päivä! Yhteensä noin 125 000 ihmistä juoksee sponsoroidun 5 km juoksun numerolappu rinnassaan. Huh, huh.

Mikä näitä tanskalaisia vaivaa? Ovat pääsääntöisesti niin hoikkiakin...
.

Kehitystä

.
Alueet kehittyvät

Kehittyvät taloudet vaativat koko yhteisön muutosta, ei vain talouden nousua

Silmät pullistuivat päästä. Torstaina. Aloitin opiskelutyöt reippaalla otteella lukemalla artikkeleita yritysstrategiasta kehittyvillä talousalueilla . Sivuja oli yhteensä noin 150, ja vieläkin olisi parikymmentä jäljellä. Mielenkiintoista tekstiä, mutta raskaahkoa. Aiheen seuraava luento on tänään perjantaina, jolloin saamme lisää luettavaa.:)

Aihepiiri on tähän mennessä keskittynyt kuvaamaan yritysten merkitystä talouksien kehittymiselle sekä muutosvaiheessa olevien talousalueiden vaiheita. Esimerkiksi väitetään, että liiketoiminnan vapauuttaminen ei tuo hyvää, ellei tarvittavia intituutioita, infrastruktuuria, yhteistä moraalista perustaa ja osallistavaa poliittista toimintaa ole luotu.

Jos talousalueen halutaan kehittyvän poistaen köyhyyttä, pitää ottaa huomioon ei vain talous, mutta myös sosiaaliset, kulttuuriset ja sielutieteelliset puolet.

Viikonlopulle jää luettavaksi Euroopan integraation materiaaleja.

Duathlon


Eilen illalla osallistuin ensimmäiseen duathlon- harjoitukseen. Pienestä vesisateesta huolimatta harjoittelu oli ihan mukavaa. Pyöräilyä alle, sitten pienet pyörän ja juoksun tempoharjoitukset päälle. Pitäisi yrittää rauhoittaa tekemisiä ennen Berliiniä, sillä minulla on menossa herkistelyvaihe. Mutta kun on niin vaikea olla juoksematta reippaasti, kun muutkin juoksevat :)

Harjoitusryhmä on ilahduttava: minä ja kolme parikymmpistä sirpakkaa tyttöä ;P Valmentajalla on kokemusta triathloneista ja duathlonkisoista. Taisi olla koulutukseltaan liikuntafysiologi.

Tänään illalla on tulossa ensimmäinen uintivalmennus. Jee!
.

torstai 3. syyskuuta 2009

Pyöräilyä Keniassa?

.
Olen perehtynyt kehittyvien maiden yrityselämän perusteisiin. Samalla olen osallistunut Seppolan keskusteluareenan keskusteluun afrikkalaisten menestymismahdollisuuksista pyöräilyssä. Pitkänmatkan juoksussa kenialaiset menestyvät hyvin, erittäin hyvin. Joten mikä estäisi heitä menestymästä myös pyöräilyssä?

Keskustelu polveilee myös Suomen kohdalle. Miksi Suomesta ei löydy juoksijoita tai pyöräilijöitä?

Nimimerkki "Fubar" kirjoitti:
Väitän, että Suomi dominoisi isoja ympäriajoja, jos pyöräilykulttuurimme olisi Kenian juoksukulttuurin tasolla, eli joka ainoa vähänkään liikunnallisesti lahjakas nuori viettäisi koulunkäynnin ja muun hömpötyksen sijaan lapsuutensa satulan nokassa mainetta ja menestystä metsästäen.

Mutta tämä ajatus ohittaa tärkeän peruskysymyksen: Onko Kenian yhteiskunnan ja elinolojen kehittymisen kannalta hyvä ja järkevää, että nuoret käyttävät aikansa juoksemiseen tai muuhun urheiluun?

Kehittyvissä maissa löytyy lukuisia asioita, jotka vievät yhteisöjä enemmän eteenpäin. Energiaa tarvitaan infran kehittämiseen, instituutioiden rakentamiseen, oppimiseen sekä yhteisölliseen poliittiseen toimintaan.

Suomen kohdalla tilanne on toisenlainen. Kun bruttokansantuote nousee tuonne 20 000 dollarin kohdalle, elämänlaatu alkaa heikkenemään. Suomelle tekisi hyvää, jos nuoret palaisivat juoksemaan, tai pyöräilemään.
.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Asukkaana Tanskassa kalmiston suojissa

.
Lähes tanskalainen

Sain Kööpenhaminan kansalaispalveluilta (Kobenhavns Borgerservice) kirjeen, jossa minulle kerrottiin henkilötunnukseni eli CPR- numero. Olen nyt virallisesti pysyvänä asukkaana Tanskassa. Hei, hei, Suomi!

Kalmisto

Käväisin palauttavalla lenkillä Assistens:in kalmistossa. Tömpsyttelyn lomassa vierailin H.C.Andersenin ja Soren Kierkengaard:in haudoilla. Näin yhdistyivät ruumiin ja sielun kulttuurit!


View Larger Map

.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Rahanmenoa urheiluun

.
Luennon jälkeen ajelin pyörälläni Norrebro:n kautta USG:lle, eli yliopiston opiskelijoiden voimistelukerholle. Tarkoitukseni oli ilmottautua muutamille ohjetuille kursseille.

Osalla haluamistani kursseista oli vielä tilaa, mutta yksi kurssi oli jo täynnä. Ystävällinen rouva A auttoi minua ottamaan selvää kurssitilanteista, taitotasovaatimuksista ja hinnoista. Kerroin, hänelle, että olen opiskelijana CBSssä, mutta saan opiskelijakortin vasta viikon kuluttua. Tiesin, että rekisteröitymiseen tarvitaan CPR- numero, mutta kerroin senkin tulevan vasta parin viikon päästä. Nämä eivät olleet ongelmia, vaan riittää, kun tulen näyttämään opiskelijakortin myöhemmin. Hienoa!

USG:n jäsenyys maksaa 180 kruunua. Tämän lisäksi kurssieni hinnat ovat:
  •  Duathlon, torstai, kello 17.00 - 19.00, 700 kruunua
  • Uinti, perjantai, kello 16.50 - 17.40, 590 kruunua
  • Kajakkiretki Hallands Väderö:lle Ruotsiin, 4.10.2009 kello 07.00 - 21.00, 300 kruunua

Nämä piti maksaa käteisellä, jota varten lähdin käymään pankkiautomaatilla. Tultuani takaisin, rouva A oli palvelemassa toista asiakasta, joten rouva B otti minut "käsittelyynsä". Heti alusta alkaen hän oli enemmän kuin epäystävällinen. Hän hoputti, tiuski, ärisi, puhui välillä tanskaa ja oli yleensäkin ns. "kipu pepussa".

Saatuaan tietoni syötettyä tietokantaan, rouva B kysyi opiskelijakorttiani. Kun sitä ei ollut, putosi ns. kynä kädestä. "En voi kirjata sinua opiskelijana, vaan sinun pitää maksaa ulkopuolisen korotettu maksu.", hän totesi riemuissaan. Mikään selittely ei auttanut. Ehdotin, että maksan korotetun maksun, ja tulen näyttämään opiskelijakortin myöhemmin saaden erotuksen takaisin. Ei. Ei, ja Ei. Kysyin, mitä voisimme tehdä? Pienen pohdinnan jälkeen hän myöntyi vaihtoehtoon, jossa hankin todistuksen CBSstä. Tämän kerrottuaan hän työnsi närkästyneenä rekisteröitymispaperini tiskin yli takaisin. Harmistuneena hän totesi jo tehneensä minulle tiedoston kantaan, joten jos tulen takaisin, minun pitää muistaa mainita jäsennumeroni.

Istuin pienen toimiston penkille pakkaamaan reppuani, kun mieleeni tuli tarkistaa, josko kannettavalla koneellani olisi jotain asemaani todistavia dokumentteja. Tuskin olin saanut koneen auki, kun rouva B karjaisi minulle "Mitä teet?". Kerroin ideani, johon hän vastasi "Et tee sitä ainakaan täällä...!". "Että mitä?", mutisin ihmetellen itsekseni, mutta nöyränä livahdin ovesta ulos. Ruokkivaa kättä ei kannata purra.

Löysin kuin löysinkin koneelta kaksi dokumenttia: GSOM:n kirjeen, jossa he ilmoittavat lähettävänsä minut CBSään opiskelemaan. Alla iso leima. Toisessa dokumentissa minun kerrotaan kuuluvan CBS:n perehdytysviikon "siniseen" ryhmään. Näillä varustautuneena sujahdin takaisin toimistoon, johon oli ehtinyt tulla lukuisia asiakkaita. Jonottelin aikani ja pidin huolta, että oma vuoroni koittaessa rouva B olo kiireinen. Pääsin haluamalleni rouva A:lle, jolle selitin asian näyttäen sähköiset dokumentit. Nämä kelpasivat hänelle erittäin hyvin. Luulen, että hänelle olisi kelvannut vaikka Helsingin kirjastokortti.... :) Tutui olevan itsekin kyllästynyt rouva B:n oikkuihin ja halusi tehdä ehdottomasti toisin, kuin rouva B tekisi.

Maksoin kurssit ja laitoin itseni lisäksi edistyneiden melojien kurssin jonotuslistalle. Kaikki hyvin.

Lopuksi sain käsiini vielä kajakkikurssien koordinaattorin, jonka kanssa juttelinkin sitten lähes 30 minuuttia. Kurssien tasot, varusteet, melontaolosuhteet, opetustaidot ja lisäkurssien tarve tulivat käsitellyiksi ystävällismielisessä turinahetkessä. Lopputuloksena on, että autan häntä Ruotsin kajakkiretkellä pakkaamaan peräkärryn ja toimin (ehkä, kenties, luultavasti) jollakin kurssilla apuohjaajana. ;)

.

Rahanmenoa oppimiseen

.
Rahanmeno oppimiseen on alkanut - kuten odottaa saattoikin.

Ensimmäisellä kurssilla tarvittiin sittenkin luennoitsijoiden tekemään opetusmonistetta, jossa on vaatimattomat nelisensataa sivua+. Kaksiosaisen opuksen (Business strategy in developing countries and emerging markets. 2009. Department of intercultural communication and management. Copenhagen business School) hinta on 10% opiskelija-alennuksen kanssa 456,30 kruunua.

Kurssi on muutenkin lukupainotteinen. Yhteensä luettavia sivuja on 700 - 800. Voi, voi.

Huomenna alkavalle kurssille "European union integration" olen jo hankkinut kirjan (Peterson, J. & Shackleton, M. 2006 The institutions of the European union. 2nd. ed. Oxford) hintaan 224,00 kruunua. Lisäksi kurssille tarvitaan kuusi tapauskuvausta:
  1. Agricultural biotechnology meets international trade: The US-EU GMP Dispute (A). KSG 1832.0. Written by Devereaux, Lawrence and Willians in 2006. Kennedy School of Government.
  2. D. Yoffie and D. Freir, EU Verdict against Microsoft, Harvard Business School, 2004.
  3. The EU’s 13th directive on takeover bids: Unlucky for some. Harvard Business School, 19 November 2002.
  4. Kennedy School of Government, Banana Wars: Challenges to the European Union’s Banana Regime, 1999.
  5. Harvard Business School, Banana War Maneuvers, 2005
  6. A Wider Europe: The Challenge of EU Enlargement, Harvard Business School, January 2, 2003 

Näiden yhteishinta oli kammottavat 534,00 kruunua! Kova saa olla luottamus ja usko kapitalismiin, yksityisomistukseen ja tekijänoikeuksien suojaamiseen, jotta näistäkin paperikopioista viitsii maksaa. Aivan varmasti suurin osa kopioi materiaalit maksamatta niistä mitään.... Oma moraali ei muuta toimintaa kestäisi, semminkin kun olen kustantajan leivissä.

Onneksi opintojen kustannusten kauhistelun ohessa saa nauttia laitoksen rakennuksen arkkitehtuurista!

Kajakointia

.
Pyöräilin eilen illalla Holmen:in saarelle tapaamaan Kööpenhaminan kajakkiklubin (Københavns Kajakklub) presidenttiä. Tavoite on keskustella mahdollisuudesta osallistua heidän melontatoimintaansa. Huonolta näyttää....

Presidentti oli sinäänsä ystävällinen, mutta kertoi melonnan olevan aika kallista, liittymismaksun lisäksi pitää maksaa vuosimaksu. Ei taida hänessä olevan kauppamiehen vikaa - hinnan kalliuden määrittely kai on minun, osatajan, vastuulla. Hän suositteli, että keskustelisin samassa vajassa toimivan Holmenin soutu- ja melontaklubin (Holmens Ro- og Kajakklub) väen kanssa.

Sinäänsä kalusto oli käyttökelpoista. Seuran omat kajakit olivat pääsääntöisesti "ämpärimuovisia" eli polyeteenisiä harjoituskajakkeja. Muutama kajakki oli mahonkia. Jäsenten omat kajakit olivat lasikuituisia Nordkapp:eja tai Tiderace:ja.

Holmenin kerhon kaksi nuorta herraa olivat ystävällisiä ja kiinnostuneita. He luonnollisesti olivat kiinnostuneet melontataidoistani. BCUn luokitus oli heille tuntematon, vaikka Tanskan käyttämä  EPP eli European Paddle Pass- luokitus on sama. Heidän kalustonsa on kuitenkin pelkästään kuntoilukajakkeja, joita en ole koskaan käyttänyt. Tästä johtuen he suosittelivat, jälleen samassa vajassa toimivaa, USGn eli yliopiston urheilukerhon (Universitetets Studenter-Gymnastik) toimintaa.

Heihin tulenkin ottamaan yhteyttä keskustellakseni asiasta enemmän.

maanantai 31. elokuuta 2009

Helppoa byrokratiaa ja muuta aloittelua

.
Byrokratiaa kevytversioina

Kävin Kööpenhaminan maistraatissa rekisteröitymässä vakituiseksi asukkaaksi Tanskaan. Aikaa meni jonotuksineen 15 minuuttia! Täytin yhden kaavakkeen, annoin passini kopioitavaksi, virkailija antoi omalääkärin osoitteen ja ilmoitti sairausvakuutuskortin tulevan parin viikon kuluessa kotiini.

CBSn kansainvälinen toimisto halusi, että vahvistan kurssirekisteröitymiseni. Täytin yhden lomakkeen, kävin viemässä sen kv. toimistolle ja asia oli hoidettu. Aikaa meni jonotuksineen 5 minuuttia.

Maahanmuuton ja yliopisto-opiskelun paperityöt on tehty! On tämä helppoa Pohjoismaissa.Tulee mieleeni eräskin Suomen naapurimaa, jossa tähän kaikkeen saadaan kulumaan 2 kuukautta...

Kirjoja

Ensimmäinen kurssikirja on ostettu. EU:n instituutioiden merkitykset avautunevat minulle pikkuhiljaa. Kurssi  "European Union Integration" alkaa ylihuomenna. Sitä ennen huomenna avautuu ensimmäinen kurssini "Business strategy in developing countries and emerging markets".

Kaikkia kursseja varten kävin ostamassa myös muistiinpanovihkoja. Värikkäitä, tietenkin.Uutta reppua tai penaalia en hankkinut.

Uintia

Löysin vajaan kilometrin päästä kotoa uimahallin, jossa on 25 metrin allas.
Kävin jo uimassakin ja hankin samalla 12 kerran kortin. Hinta oli 340 kruunua.

Lisää apurahoja

.
LUTin kansainvälinen osasto ilmoitti 26.8. sähköpostilla, että he olivat saaneet Norek- apurahoja vaihto-opiskelijoilleen. Myönnetty summa on 950 euroa per opiskelija.

LUT on myöntänyt meille jo aikaisemmin 800 euron yliopiston oman apurahan. Mutta koska, (siteeraan saamaani sähköpostia) "...kun ei voi tuplaten maksaa,", saamme Norek:ista vain 150 euroa....

Yhteissummaksi ei siis tulekaan 1750 euroa, vaan ainoastaan 950 euroa.

Tästä 250 euroa maksetaan vaihdon jälkeen, kun ns. vaihtoraportti on luovutettu LUTille.
.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kurssini CBSssä

Olin valinnut CBS:stä ensisijaisesti seuraavat kurssit:
  1. CM_S58 The World Is Flat – New Trends In Managing Offshoring And Outsourcing
  2. CM_V67 Managing Outsourcing in the Age of Globalization and Innovation
  3. CM_M90 Profiting from Innovation
  4. CM_U90 Managing Innovation in Multinational Enterprises
Vaihtoehtoiset kurssini olivat:
  1. CM_V81 Innovation Leadership – Managing the Transformation from Creation to Born Global Commercialization
  2. CM_U111 European Union Integration: Consequences for Business Strategy
  3. CBL_BSDC Business Strategy in Developing Countries and Emerging Markets
  4. CM_B140 Developing Growing Businesses from Patents
Omiksi kursseikseni ovat vahvistuneet:
  • CM_U111 European Union Integration: Consequences for Business Strategy 
  • CM_V67 Managing Outsourcing in the Age of Globalization and Innovation
  • CBL_BSDC Business Strategy in Developing Countries and Emerging Markets
  • CM_B140 Developing Growing Businesses from Patents
Ilmeisesti logistiikka, innovaatiot ja tuotantoketjut eivät kiinnosta opiskelijoita, sillä seuraavat haluamani kurssit eivät toteutuneet osallistujapulan takia:
  • CM_S58 The World Is Flat – New Trends In Managing Offshoring And Outsourcing
  • CM_M90 Profiting from Innovation
  • CM_U90 Managing Innovation in Multinational Enterprises
Toisaalta seuraavat kurssit ovat täynnä ja niillä on jopa jonotuslistaa:
  • CM_U111 European Union Integration: Consequences for Business Strategy 
  • CBL_BSDC Business Strategy in Developing Countries and Emerging Markets
  • CM_V67 Managing Outsourcing in the Age of Globalization and Innovation
Strategia on kaiketi ei media-seksikäs, vaan opiskeluseksikäs aihepiiri. Lisäksi ainakin jotakuta kiinnostaa myös "outsourcing" ja innovaatiot.

Ihan mukavalta näyttää!
.
.
Pitkä lenkki

Kävin juoksemassa viimeisen oikeasti pitkän lenkin ennen Berliniä. Matkaa tuli 30,5 km, joka meni yllättävän hyvin. Luottamus maratonin läpäisyyn kolmen viikon kuluttua kasvoi pienen pykälän.

Tapahtumia

Tässä kaupungissa tuntuu noita tapahtumia riittävän. Törmäsin (lähes kirjaimellisesti) Ecco:n järjestämään Walk-a-thon:iin. Tuhannet kävelijät tulivat vastaani matkallaan 10 km reitillä Kastellet:ista palatakseen samaan paikkaan.

Toinen tapahtuma, johon törmäsin, oli itsetehtyjen työntöautojen kilpailu. Yksi katu oli suljettu, jotta mitä eriskummallisimmat "autot" saivat kilpailla ihmistyöntövoimalla kulkien. Kivalta ja hassulta näytti, tämäkin.

Pesutupa

Käytin ensimmäisen koneellisen alakerran pesutuvassa. Käytössä on 6 teollisuuspesukonetta ja 3 saman kaliperin kuivausrumpua. Hyvin tuntuivat toimivan tuottaen puhdasta ja kuivaa vaatetta.
.

Tutustuminen Kauppamiesten satamaan

.
Lauantaina 29.8. tutustuimme Kööpenhaminaan kävellen sekä linja-autolla.

Historiaa

Kaupungin nimi juontaa juurensa 1100- luvulle, jolloin paikalla oli Havn eli Satama. Kalastus ja kaupankäynti sillillä oli tärkeä elinkeino Roskilden ja Lundin katetdraalien välillä sijainneelle kylälle. Noin 1160 kuningas Waldemar Suuri antoi kaverilleen Absalonille, Roskilden piispalle, kylän lahjaksi. Seuraavien vuosien aikana kylä kasvoi kauppapaikaksi, jollloin sitä ryhdyttiin kutsumaan Kobe manne havn = Kobmannhaven = Kauppamiesten satama. Tästä kaupungin nykyinen nimi, Kobenhavn, on muodostunut.

Pahoittelen, etten saa näppäimistöltäni aikaiseksi tanskalaista ae ja o- merkkejä.

Nähtävyyksiä

Kävelymatka asunnolta kaupungintalolle on noin 3 kilometriä, joka oli mukava lämmittely päivälle.

Ostimme automaatista 10- kerran matkakortin, jonka kanssa nousimme Movia:n sähkökäyttöiseen kiertoajelubussiin. Ne kulkevat 7 minuutin välein tiettyä rengasmaista reittiä, jonka varrelle asettuvat useimmat nähtävyydet.

Tunnissa saimme hyvän yleiskuvan kaupungista.

Ajelun jälkeen lähdimme liikkeelle apostolinkyydillä kierrellen bussista nähtyjä mielenkiintoisimpia alueita. Emme pistäytyneet mihinkään museoon (paitsi käymään vessassa pari kertaa), vaan imimme yleisvaikutelmia kaupungista.

Nähtävää on paljon, ja kaupunki oli täynnä ihmisiä. Erilaisia tapahtumia tuntui pursuavan joka kulmauksesta. Törmäsimme ainakin kirpputoreihin, Christiansborg:in kiertävään avovesiuintitapahtumaan (uintimatka 1,9 km), monikulttuuriseen suvaitsevaisuustapahtumaan ja musisointeihin.

Uintitapahtuma olisi ollut mukava myös osallistujana. Laskimme, että uimareita oli yhteensä noin 1200! Heidät laitettiin matkaan 5 minuutin välein noin 20 hengen ryhmissä. Lähtö ja maali olivat ponttoonilautalla Prinsens Bro:n lähellä. Reitti kulki rengasmaisesti kanavia myöten. Järjestelyt näyttivät asiallisilta ja pelastuslauttoja/ - kumiveneitä oli jokaisella kanavanpätkällä.

Pyöriä

Polkupyöriä on - paljon. Suurin osa on runkorakenteiltaan vanhahtavia, tai ehkä enemmäkin retroa. Yleiskunto on heikohko, mutta pyörien ulkonäköön on usein käytetty aikaa ja vaivaa sentään jonkinverran. Erityispiirteenä ovat "laatikkopyörät" eli kahden etupyörän väliin asennetulla kuljetuslaatikolla varustetut kulkupelit. Laatikossa istuvat usein lapset, koira tai kaikki yhdessä.

Toinen pyörien hauska piirre ovat valot: laki pakottaa asentamaan pyöriin pimeänaikaan käytettäväksi etu- ja takavalon. Nämä ovat usein välkkyviä ledi- pohjaisia, jotka ottavat voimansa pinnoihin asennetuista magneeteista. Pimeällä pyöräkaistoilla kulkee diskoja pyöräryhmien välkytellessä valoja kakofonisessa, tai kakovisuaalisessa, parvessa.

Kaikille teillä näyttää olevan pyöräteitä tai -kaistoja. Kaistat on merkitty tiehen maalaamalla, ja näitä kaistoja kunnioitetaan. Liikennevaloihin pyöräilijät jäävät useimmiten kauniisiin jonoihin odottamaan vuoroaan.

Pyöräkypäriä on käytössä suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Mitä nopeampi pyörä, sitä varmemmin pyöräilijällä on kypärä päässään.

Rakennukset

Kaupungin talot ovat vanhassa kaupungissa värikkäitä ja suloisia. Ydinkeskustan ulkopuolella kerrostalot ovat rakennettu tiiviisti vierekkäin usein 6-8 kerroksisiksi. Mielenkiintoinen piirre on, että useimpien ulkopinnat ovat kohtuullisen huonossa kunnossa. Remontteja ei näy olevan käynnissä monessakaan paikassa, joten nähtäväksi jää, kuinka huonoon kuntoon rakennuskannan yleisilme pääsee tulevaisuudessa sanotaan vaikka parissakymmenessä vuodessa.

Oheinen talo on asuintaloni kadulta nähtynä.

Ruoka

Lounaan nautimme tanskalaisittan voileipäkahvilassa. Orgaanista ja luomuruokaa on saatavilla kovasti paljon. Tämäkin kahvila tarjosi tuoreita vihannes- ja hedelmämehuja, kokojyväleipää jne. Samoin kaupoissa on laajoja luomuruokaosastoja. Tämän lisäksi eri liikeyritykset, mukaanlukien hampurilaispaikat, kertovat erilaisten tuotteiden CO2 päästömäärän! Tanskalaisilla on oikea ote ympäristön tilaan.

Ruokakulttuuri antaa näköjään helpon mahdollisuuden kasvis- ja luomuravinnosta nauttimiseen. Pitänee hyödyntää...

Paturi

Päivän yksi mukavista pikkuyksityiskohdista oli parturikäynti. Pistäydyin talon kivijalassa olleessa pienessä parturissa, jota pyöritti maahanmuuttaja. Huonosta englanninkielestään huolimatta saimme hiukseni lyhennettyä, geelitetty sekä kulmakarvani trimmattua! Kyllä, palveluun kuului myös kulmakarvojen leikkely. Olenpas minä nyt tyylikäs.
.

lauantai 29. elokuuta 2009

Yliopiston hallintoa

.
Perjantaina aamulla tapasin yliopiston vieressä olevan metroaseman edustalla tutorini, Maren:in. Hän oli luvannut viedä minut yliopiston kansainväliselle toimistolle käytännönasioihin kiinni pääsemiseksi. Toimisto on Porcelaenshaven:illa.

Olin listannut akuutisti tehtäviä asioita:
  1. opiskelijakortin hankkiminen. Ilman tätä ei pysty osallistumaan tentteihin. Kortille voi lisäksi lisätä rahaa ja käyttää sitä sen jälkeen ruokalan ostosten maksamiseen.
  2. tietojärjestelmän salasanan hankkiminen. CBS oli lähettänyt tervetuloa- kirjeessä tämänkin tiedon, mutta olin unohtanut ottaa ao. paketin mukaani kotoa.
  3. rekisteröityminen Tanskaan vakituiseksi asukkaaksi CPR:n eli henkilötunnuksen saamiseksi
  4. kurssien aikataulun selvittäminen
  5. kursseille rekisteröitymisen vahvistaminen
Ensimmäisen asian siirsimme iltapäivälle, koska automaatinen korttiasema oli toisessa rakennuksessa, Solbjerg Plads:illa.

Salasanan saaminen onnistui näppärästi. Toimistovirkailija tulosti tervetuloakirjeen minulle uudestaan. Kirjeessä on salasanani, jolla pääsin verkkoon sisälle. Hoidettu, naps.

Pienen kartan tutkimisen jälkeen toimiston väki päätteli, että asuntoni on kuin onkin Kööpenhaminan puolella, eikä Fredriksberg:issä. Nämä ovat kai kaksi eri kaupunkia, joilla on eri maistraatti. Kööpenhaminan maistraatti on Jarmers Plads:illa, jonne minun pitää mennä passin kanssa. Yritän hoitaa asian tulevana maanantaina.

Vaihto-oppilaiden rekisteröitymismuodollisuuksia on kolmea sortimenttia. EU:n ulkopuoliset tarvitsevat viisumin ja oleskeluluvan. EU:n kansalaiset tarvitsevat oleskeluluvan. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse mitään, mutta siitä huolimatta muuttoilmoitus ja asukkaaksi rekisteröityminen tulee tehdä maistraatissa. Henkilötunnus antaa mahdollisuuden saada "keltaisen terveyskortin", eli sairausvakuutuskortin, joka on luonnollisesti tärkeä asia.

Maren auttoi minua lopuksi kirjautumaan toimiston tietokoneilla kurssitietokantaan, joka on luvattoman sekava... Suurin osa sivustoja ovat tanskaksi ja englanniksi, mutta nämä sivut ovat pitkälti vain alkuasukaskielellä. Lisäksi tietyn kurssin hakeminen on vaivalloista pitkistä ja lukuisista alasvetovalikoista. Maren löysi kurssini, kuten hyvän tutorin kuuluukin, ja kirjoitti paperille käyttämänsä polun.

Joudun tarkastamaan kurssien aikataulut, ettei niissä ole päällekkäisyyksiä. Vasta, kun olen tehnyt nämä tarkastukset, jätän opintotoimistolle lopullisen kursseilla kirjautumisvahvistuksen. Tentteihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan järjestelmä kirjaa opiskelijan tenttiin automaattisesti.

Koko toimistotouhu oli kattavasti ystävällistä ja toimivaa. Vähän sellaista - tanskalaista!
.

perjantai 28. elokuuta 2009

Saapuminen Tanskaan ja asuntoni

.
Olen Tanskassa. Hip hei!

Keskiviikkona 26.8. lastasimme automme Helsingissä lautalle, jolla purjehdimme yön yli Tukholmaan. Satamasta pujahdimme hyvin viitoitettua tietä E4- moottoritielle, joka veti reipasta vauhtia meidät matkatavaroinemme etelä-Ruotsin halki Helsingborg:iin. Alkuperäinen suunnitelmamme oli ajaa Malmö:n kautta sillalle, jota pitkin olisimme päässeet manner-Eurooppaan. Karttatiedustelu kertoi kuitenkin, että oli järkevämpää ottaa 395 kruunua maksanut lautta Skagerrak:in yli Helsingör:iin.

Puhelimeni navigaattorin tytön avulla selvitimme kulkureittimme ongelmitta uuteen asuinpaikkaani. Vuokraemäntä oli odottelemassa paikalla, ja toivotti meidät hyvin ystävällisesti tervetulleeksi.

Hän on saman yliopiston 2. vuosikurssin opiskelija, joka lähtee itse syksyksi vaihtoon Madrid:iin Espanjaan. Vastaremontoitu asunto on laitettu kauniiksi, ja sitä olisi ollut ikävä jättää tyhjilleen.






Minä onnellinen pääsen nauttimaan korkeista huoneista ja valoisista kulmauksista 1930- luvulla rakennetussa kaksiossa.

Asunnon vuokra on 5100 Tanskan kruunua kuukaudessa. Halpaahan tämä ei ole, mutta hintataso on tämä. Toisaalta kulku yliopistolle on helppoa. Kävellen menee 15 min, pyörällä vähemmän.

Lähellä on Hells Angels:ien ja maahanmuuttajajengien rähinäalueena surullisenkuuluisaksi tullut Jagtvej, mutta matkaa on kuitenkin niin paljon, että ongelmia ei tule. Lisäksi en näytä kovinkaan paljon arabilta tai moottoripyöräjengiläiseltä...

Asunnon kalustus on vaalea, ja sanoisinko tyttömäinen. Mikäs sen mukavampaa. Sänky on leveä ja pehmeä, keittiö täysin varusteltu ja olohuone rentouttava.








Suihkua ei asunnossa ole alunperin ollut, vaan alakerrassa on useammille asunnoille yhteinen suihkutila. Remontin yhteydessä tähän asuntoon on kuitenkin asennettu suihku vessanpöntön päälle. Ratkaisu on suomalaisittain erikoinen, mutta toimiva.

Alakerrassa on yhteinen pyykkitupa, iso nurmikkoinen sisäpiha ja pyörien säilytysalueita. Oma pyöräni on toki mukana, mutta piilottelee alakäytävällä sateensuojassa.

Asunto on 4. kerroksessa. Alaovella on summeri ja ovipuhelin, joten kulunvalvonta on asiallinen.

Vuokraan kuuluvat verkkoyhteys, pesutuvan käyttö, sähköt, vesi, hellan kaasu jne.

Kyllä täällä kelpaa asua, luulisin!
.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Melontakoulutusta

.
Osallistuin Hangossa reilusti kaksipäiväiseen Hanko Sea Kayak Gathering- tapahtumaan. Perjantaista sunnuntaihin saimme osallistua hyville kursseille, kuunnella kajakkimatkaesitelmän Tasmanian ympärikierrosta, jutella muiden melojien kanssa ja nauttia aurinkoisesta merisäästä.

Erityisen mukavia olivat allokkomerimelontaopetukset. Lauantaina Tulliniemen rantaa kuohui noin metriset aallot, jotka murtuivat sopivasti rannan tuntumassa. Pääsimme harjoittelemaan rannalta lähtöä, surfausta, tuentoja sekä saapumista. Kun mukaan mahtui lisäksi C-to-C eli ylätukieskimokäännöksen alkeita sekä pelastusharjoittelua aallokossa, oli viikonloppu aika mukava.

Jatkona osallistuin maanantaina ja tiistaina NIL:in (Nordisk instruktörsförening för havspaddling - Pohjoismainen merimelonnan ohjaajayhdistys) järjestämään BCU (British Canoe Union) kahden ja kolmen tähden taitotasokurssitukseen ja tasotestiin.

Kurssi oli erinomainen ja opetus hyvää. Pääkouluttajana oli Trys Burke, jonka apuna olivat Jukka Linnonmaa ja Eva-Lotta Backman-Winquist. He kouluttivat vaadittavia melontataitoja ja arvioivat samalla tekemisiämme. Aihealueina oli melontatekniikkaa, pelastamista, avokanotin käsittelyä, suunnistusta jne.

Sunnuntain viimeisten osuuksien jälkeen koin iloisen yllätyksen. Sain suoritettua sekä 2- että 3- tähden tutkinnot! Ylätuen kanssa oli, ja on edelleen, ongelmia, mutta tästä harjoittelu jatkuu.

Prinsessa osallistui samoihin neljään päivään ja sai upeasti suoritettua 2- tähden tasokokeen.

Onnittelut!
.

Itämeren tila ja hapetus

.
Oltuani neljä päivää Hankoniemellä melomassa, ajatuksissa pyörii kaunis Itämeremme ja sen tila. Olemme saaneet lukea, että meren pohjassa on laajoja alueita, joilla vedessä ei ole riittävästi kaasumaisessa muodossa olevaa liuennutta happea eläinten ja kasvien käyttöön.

Mieleeni tuli idea happitilanteen parantamiseksi.

Venäjä ja Saksa suunnittelevat kaasuputken laskemista Itämereen sen pituussuunnassa. Suomen ympäristöviranomaiset tekevät arviota putken ympäristövaikutuksista ja antavat, jos antavat, rakennusluvan.

Laitetaan vaatimukseksi, että putkeen pitää rakentaa ilmastusjärjestelmä! Koko putken matkalla puhalletaan ilmaa veteen. Paikallinen vaikutus on välittömästi hapettava. Laajemmalla alueella puhallus saa aikaan veden liikettä, joka auttanee rikashappisen veden kierron syvänteisin.

Kuulin aamulla toisen henkilön idean samaan tarpeeseen. Hän ehdottaa elektrolyysiä. Vesi on H2O, eli vedessä on 1/3 happea. Eletrolyysillä saadaan vety ja happi erkanemaan, jolloin veteen pääsee liukenemaan vapaata happea!

Ideat saa ottaa vapaaseen käyttöön vaikka heti!
.

torstai 20. elokuuta 2009

Myydään Ahvenanmaa, tai vuokrataan se

.
Malediivien presidentti Mohamed Nasheed on ilmoittanut, ettei matkusta Kööpenhaminen ympäristökokoukseen taloudellisen tilanteen takia. Malediivit uppoavat mereen merenpinnan noustessa, jolloin valtion 340 000 asukkaalle pitää löytää uusi asuinpaikka. Valtion kassaa säästetään, koska uutta valtiota ei kovin halvalla saa ostettua.

Myydään heille Ahvenanmaa! Tai edes vuokrataan se.

Suomi tarvitsee hyvää, uutta, työvoimaa demografisen muutoksen takia. Malediivilaiset ovat kokemukseni mukaan leppoisia ja hymyileviä ihmisiä. Heillä on kykyä hyvään asiakaspalveluun ja kokemusta kalastamisesta. Kielitaitoa löytyy, ja saarilla asuminen on tuttua.

Ahvenanmaan säätila voi olla hieman viileämpi kuin Malediiveilla, mutta huonoa keliähän ei ole. On vain huonoja varusteita.

Kun ex- malediiviläiset ovat asettuneet uuteen asuinpaikkaansa, he voisivat aloittaa alueen matkailu-, kalastus-, ja palvelurakenteiden kehittämisen. Lisäksi kansainvälinen mielenkiinto olisi taattu useiksi vuosiksi eteenpäin, jolloin mediasektori saisi myytyä juttua maailmalle suurin joukoin.

Kuka soittaisi presidentille?
.

keskiviikko 19. elokuuta 2009

Kuvavirtaa

.
Sain viritettyä puhelimeni lähettämään ottamiani valokuvia blogiini. Kuvavirta näkyy oikeanpuoleisessa palkissa.

On tämä ihmeellistä... :)
.

Venäjän opiskeluajan kustannukset

.
Sain kaivettua esille viime syksyn Pietarin ajan kuittini. Laskettuani kulut yhteen, pääsin 109 033 ruplaan. Tämä on 19.8.2009 vaihtokurssilla 2 422 euroa. Tähän pitää laskea lisää 300 euroa, jolloin aika hyvin suuntaa-antava syksyn kustannusarvio on 2 700 euroa.

Tämä summa sisältää asumiset, matkat, ruoat jne. Vakuutukset, kirjat ja muut Suomessa toteutuneet kustannukset eivät ole kuitenkaan summassa mukana.
.

Haasteita gradun kanssa mutta ei kaikkialla

.
Gradutapaamisia

Kävin tapaamassa erästä graduni kohdeyrityksen edustajaa. Tavoite oli saada luotua henkilökohtainen kontakti ja pohjustaa keväällä alkavia varsinaisia haastatteluita. Haasteita tulee...

Hän oli ilmeisen yllättynyt siitä, että olin a) vanhempi kuin hän ja b) paremmin pukeutunut. Tultuaan noin 1/2 tuntia myöhässä paikalle ja kerättyään itsensä hän pyrki ottamaan itselleen tapaamisessamme valta-aseman. Keinoja olivat tietojen panttaaminen, elekieli (jörndonnermainen istuskelu) ja hyökkäävä käytös.

Asenne oli, että hän tekee suuren palveluksen, jos käyttää aikaansa kanssani ja antaa tietoja käyttööni. Paitsi, että hän ei kuitenkaan aio kertoa mitään salaista.

Tämä on kaikki ymmärrettävää. Hänhän ei suoranaisesti hyödy mitään keskusteluista kanssani ja vaarana on aina, että yrityksen tiedot valuvat kilpailijoiden käsiin.

Työni seuraava vaihe tuleekin olemaan luottamuksen rakentaminen hänen, niinkuin muidenkin haastateltavien, kanssa. Minun pitää pystyä osoittamaan, että keskustelut avaavat mahdollisuuden analysoiden ja reflektoida yrityksen toimia! Koostetut tulokset antavat lisäksi mahdollisuuden oppia muiden kohdeyritysten kansainvälistymisvaiheista. Tämä materialisoituu tosin vain, jos yritykset luovuttavat jotain käyttööni. Pitää antaa saadakseen!

Tästä tulee mielenkiintoista!

Salassapitoa

Tiedotin keskiviikkona 19.8. aamulla graduni ohjaajalle, että graduni aineisto on salaista seuraavat kaksi vuotta alkaen 18.8.2009. Tämä tiedotusvelvollisuus oli yksi salassapitosopimuksessa mainituista asioista.

Tästä ei tietenkään tule mitään ongelmaa, koska professori Saarenketo on tuntee toimintatavat ja on noheva mies. Mutta sopimus on sopimus.

Samalla keskustelin Saarenkedon kanssa syksyn ja ensi kevään aikataulusta. Hyvältä näyttää; hänen kanssaan on helppo keskustella ja pohtia asioita.
.

tiistai 18. elokuuta 2009

Opettajien ja koululaisten loma-ajat ja sekä loman pituus yleensä

.
Pitkän kesäloman riemu?

Olen viettänyt pitkää kesää lomalla. Opetus päättyi toukokuun loppupuolella alkaen jälleen syyskuun alussa. Välille jää reilu kolme kuukautta.

Voisi kuvitella, että pitkä loma on erityisen mukava asia, vaan onkohan ollut niin? Tekemistä on löytynyt, mutta monta ajanhetkeä on kulunut, jolloin on tullut mieleen vanha ajatus "Mulla ei ole mitään tekemistä!".

Turhautuminen ja liika vapaa-aika antaa helposti pontta itseä ja ympäristöä haittaavaan touhuun. Tekemättömyys ei varmaankaan haittaa, mutta harva pysyy olemaan mitään tekemättä. Ajan täyttää kaikensorttinen puuhailu ja touhuaminen. Hyvässä tai huonossa....

Loman pituuden hyöty

Tarpeettoman pitkästä kesälomasta ei ole työntekijälle, tai koululaiselle, suurtakaan hyötyä. Loman pituudessa noudatetaan "diminishing returns"- teoriaa. Jokainen lisätty (loma)yksikkö antaa vähenevän (rentoutus)hyödyn. Jollakin kuvitteellisella ajanhetkellä hyödyn kasvu tasankoituu.

Opettajien lomautustarve

Loppukesästä olemme saaneet lukea kuntien lomautustarpeista ja - hankkeista. Yhtenä ryhmänä säästötalkoissa ovat, muiden mukana, koulun opettajat. Heitä laitetaan lomautetuiksi kouluvuoden aikana. Tämä haittaa opetusta ja ennenkaikkea oppimista.

Vaihtoehtona on esitetty opettajien lomauttamista kesän aikana.

Kesää kutsutaan opettajien kohdalla kesäloma-ajaksi, vaikkei näin olekaan. Suuri osa ajasta on ns. opetuksetonta aikaa, jolloin heillä on työvelvollisuus, muttei töitä. Ajatus siitä, että lomautus tapahtuisi kesällä, on rationaalisesti järkevä. Vaan luonnollisesti opettajat sitä kovasti vastustavat. Eräskin perusteli asiaa 18.8. Helsingin Sanomissa seuraavasti. "Kesän lomautus ei olisi lomautus, vaan palkanalennus, koska palkanpidätyksen vastapainoksi ei tulisi lainkaan lyhennystä työaikaan."

Voi logiikan riemumaisterin ajattelua! Tämä ongelma on helposti poistettavissa: laitetaan opettajat viimeinkin tekemään töitään myös kesällä. Ei ainoastaan lomautustarpeen aikana, vaan yleisesti.

Uusi opetusvuoden malli

Jos ymmärretään pitkän yhtäjaksoisen loma-ajan haitat, ja tarve työllistää opettajat kesäksi, saadaan uusi opetusvuoden malli seuraavasti.

  • Koko koululaiskohorti aloittaa koulun opettajien kanssa tammikuussa.
  • Kohortin I- osa lopettaa opiskelun kesäkuun alussa, II- osa jatkaa opiskelua kesäkuun loppuun opettajien kanssa.
  • Heinäkuussa kaikki ovat lomalla.
  • Elokuun alussa I- osa tulee opiskelemaan opettajien kanssa.
  • Syyskuun alussa II- osa koululaisista palaa kesälomalta.

Keväällä ja syksyllä I- ja II-osa oppilaista pitävät vuorollaan viikon loman. Opettajat ovat töissä koulussa olevan koululaisjoukon kanssa. Tämä lisäksi kaikki ovat keväällä ja syksyllä lomalla yhden viikon.

Alla sama malli eri muodossa:
  1. tammikuu: I, II ja opettajat koulussa
  2. helmikuu: I viikon lomalla, II ja opettajat koulussa
  3. maaliskuu: kaikki viikon lomalla
  4. huhtikuu: II viikon lomalla, I ja opettajat koulussa
  5. toukokuu: I, II ja opettajat koulussa
  6. kesäkuu: I lomalla, II ja opettajat koulussa
  7. heinäkuu: kaikki lomalla
  8. elokuu: II lomalla, I ja opettajat koulussa
  9. syyskuu: I, II ja opettajat koulussa
  10. lokakuu: I viikon lomalla, II ja opettajat koulussa
  11. marraskuu: kaikki viikon lomalla
  12. joulukuu: II viikon lomalla, I ja opettajat koulussa
Hyötyjä:
  • yhtenäiset loma-ajat lyhenevät
  • lomia on jokaisena vuodenaikana. Tämä auttaa matkailuteollisuutta
  • opettajat tekevät töitä palkkansa eteen myös kesällä
  • kesän lomautusten aikana koulussa on vain 50% koululaisista, jolloin lomautusjärjestelyt ovat helpompia tehdä
  • kunnat saavat opetustoimen säästöt helpommin järjestymään
  • koululaiset saavat opetusta ja tukea kaksinkertaiselta määrältä opettajia 1,5 kuukauden aikana vuosittain, kun toinen kohortin osa on lomalla
  • koululaisten kokonaisloma-aika pysyy samana
Mitähän todellisia haittoja tästä olisi?
.

maanantai 17. elokuuta 2009

Salassapitoa ja arvomaailmaa

.
Salaista

Kävin allekirjoittamassa salassapitosopimuksen gradua varten. Kohdeyritys haluaa, ja näin siis sovimme, että pidämme gradun sisällön salaisena kaksi vuotta. Pyrin tiedottamaan ohjaajaani tästä tulevana keskiviikkona. Tämä tiedotusvelvollisuus on yksi sopimuksessa mainittu kohta.

Arvot?

Kävellessäni aamulla kohti sopimuksen allekirjoitustilaisuutta, askeleeni veivät minut ohi yhden valtiollisen toimintapisteen, kirjaston. Se ilmoitti aukeavansa kello 10.00. Seuraavalla kadulla vastaan tuli toinen valtiollinen palvelupiste, Alko. Tämä puolestaan oli aukaissut ovensa jo kello 09.00.

Onko yhteiskunnassamme kaikki oikein, ja arvot kohdallaan, jos Alkon on tärkeämpää aukaista ovensa aikaisemmin kuin kirjaston?
.

lauantai 15. elokuuta 2009

Apuraha

.
LUTin palkkahallinto lähetti laskelman, jonka mukaan minulle on maksettu 700 euron apuraha vaihto-opiskelua varten. Tämä on mukava asia, koska asuntoni Kööpenhaminassa on aika kallis. Jokainen lisäeuro tulee tarpeeseen ja käyttöön.

Kiitos, LUT!!

perjantai 14. elokuuta 2009

Uudet popot

.
Kävin ostamassa uudet kisa- ja vetoharjoittelukengät. Paikallinen kauppahuone myi Karhun M10- mallia varsin edulliseen hintaa, 99 euroa. Ainakin kenkien väri on hyvä!


Nyt kelpaa taas juoksennella. 1,5 vuotta vanhat Adidakset pääsevät samalla eläkkeelle.

Gradu edistyy

.
Kävin keskustelemassa gradun kohdeyrityksen emo-osassa heidän lakiosastonsa muodostamasta salassapitosopimuksesta. Siinä oli kuitenkin muutamia kohtia, joihin pyysin muutosta. He joutuvat pohtimaan asiaa, ja näin sopimus jäi allekirjoittamatta. Uusi yritys on ensi maanantaina. Yksi ydinasia on aikamäärä, jonka ajaksi gradu julistetaan salaiseksi. Yritys haluaisi 5 vuotta, mutta yliopistomme ovat ilmoittaneet maksimisalassapitoajaksi 2 vuotta.

Yrityksen strategiajohtaja teki sovitusti ja kontaktoi neljä tytäryhtiötä pyytäen näiden toimitusjohtajia ottamaan minut vastaan työn aikana. Hienoa tukea!

Sain jo henkilökohtaisen kontaktin kahteen näistä yrityksistä. Tarkoitus on päästä tapaamaan kontaktihenkilöitä jo ensi viikolla luodaksemme pohjaa varsinaiselle yhteistyölle ensi keväälle.
.

torstai 13. elokuuta 2009

Kuittaus - ja viivästyminen

.
Raportti

Työharjoitteluraportti on nyt valmis, työnantajan allekirjoittama ja matkalla Lappeenrantaan. Työstin reportin venäläisten ohjeiden mukaisesti ja hankin raporttiin suurimman mahdollisen liiketoimintaviskaalin allekirjoituksen. Kaksi paperikappaletta on tuotettu, jotta kumpikin yliopisto saisi omansa.

Toivottavasti kelpaa.

Allekirjoituksen kanssa oli toisin hieman vääntöä. Minulle ehdotettiin, tai paremminkin minua painostettiin, että allekirjoituksen saamiseksi tekisin yritykselle Tanskassa ja Suomessa töitä viimeisen opiskeluvuoden aikana.... Jouduin olemaan tiukkana sen kanssa, että nyt keskityn vain opintoihin. Jouduin jopa toteamaan, että minun pitää hakea allekirjoitus varmaan hierarkiakerrosta ylempää, jos en saa kuittausta ao. tasolla. Höh. Tulihan se allekirjoitus lopulta, mutta olipa se taas vaikeaa.

Vaan toisaalta onhan se mukavaa, että työpanostani kaivataan ilmeisesti ihan oikeasti.

Tanska

Sain sähköpostilla yhteyden erääseen suomalaiseen opiskelijaan, joka lähtee vaihtoon kanssani samaan yliopistoon. Olin ajatellut, että hän voisi kerätä minuakin varten perehdytystiedot. Vaan ajattelin turhaan. Hän ilmoitti menevänsä Kööpenhaminaan vasta syyskuun puolella!

Näyttää siltä, että ainakin kaksi suomalaista antaa epämääräisen kuvan kansamme täsmällisyydestä ja sääntöjen noudattamisesta heti alkuun. Vaan eiköhän tähän joku keino vielä keksitä. Siis keino kuvan vahvistamiselle.
.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Kosteaa kuntoilua

.
Juoksentelu kohti Saksaa ja Berliniä on keskiteysti alkanut. Harmittavasti oikea nivustaive on alkanut jälleen oireilemaan. Loukkasin lähentäjän muutama vuosi sitten eikä lihas ole edelleenkään parantunut kokonaan. Toivottavasti kipu pysyy kurissa kylmähoidolla ja Felden- voiteella, jotta saan tehtyä ennenkaikkea pitkät lenkit suunnitelman mukaisesti.

Tänään juoksin palauttavan 10 km kiekuran. Sää oli kostea, jos kohta sateinen. Puolessa välissä lenkkiä taivas pudotti vettä oikein saavista kaataen, mutta sehän ei juoksua haittaa. Oikeastaan viileä sää sai nivusenkin rauhoittumaan. Mukavin tapahtuma oli kohtaaminen kauniin nuoren juoksijattaren kanssa soraosuudella Viikin alueella. Olimme kumpikin oli kuin uitettu koira, mutta juoksuaskeleet ja asenne olivat kunnossa. Vaihdoimme välillämme ymmärtävän katseen: "Ai sinäkin olet yhtä pöljä..." :) ja jatkoimme matkaamme.

Kotiin palattuani löysin vaateparresta vain yhden kämmenen kokoisen kuivan alueen paidan takahelmasta. Muuten sai vettä vääntää kaksin käsin. Onneksi musiikkisoittimeni ei ottanut kosteudesta pahakseen vaan toimi loppuun asti.

Minulta kysyttiin kohteliaan kuntoiluuni kohdistuneen ihailun jälkeen: "Miksi rääkkäät itseäsi noin kovasti triathlon- ja juoksuharjoittelun merkeissä?" Tuota piti oikein pysähtyä pohtimaan. Kai kyseessä on kaksinainen hyvänolontunne.

Toisaalta jokainen lenkki ja kilpailusuoritus saa aikaan saavuttamisen tunteen. Olen tehnyt oman harjoitussuunnitelman, jota pyrin noudattamaan. Jokainen vaativahko suoritus vaatii ponnistelua, jonka jälkeen koen saavuttaneeni pienen voiton. Elämän pieni hetki saa merkityksen ja tunnen olevani olemassa.

Kilpailuissa, ainakin tähän asti, olen asettanut tavoitteet suhteessa itseeni. En siis ole kilpaillut muita vastaan. Kun tavoite on asetettu sopivasti, sen saavuttaminen on mahdollista, mutta henkilökohtaisesti vaativaa. Tavoitteen saavuttaminen on itselle jälleen hyvää oloa tuova voitto. Lisäksi vaikka tavoitetta ei saavuttaisikaan, reipas yritys riittää. "Tein parhaani ja ja yritin kehittyä" - riittää minulle.

Toinen hyvänolontunne tulee fysiologisista tekijöistä. Endorfiinin erittyminen saa elimistössäni huumaavan tunteen, joka pulpahtelee esiin harjoituksen jälkeen. Pilvessä siis ollaan :)

Miksi siis en harjoittelisi ja kilpailisi?
.

tiistai 11. elokuuta 2009

SM kilpailut, tuloksena 10. sija

.
Triathlonin pikamatkojen SM- kilpailu on onnistuneesti ohi. Tuloksena on M40- sarjassa 10. sija ajalla 1:21:26.

Kilpailut olivat järjestelyiltään hienot. Kaikki toimi ajallaan, järjestäjät olivat ystävällisiä, keli lämmin (26 astetta), vesi mukavaa (21,7 astetta), kilpailupaikka sopiva jne. Kun lisäksi palettiin sipaistaan hyvä henkilökohtainen huolto, eli Prinsessa, niin eihän tässä voi kuin hymyillä.

Olen kilpailutulokseeni ihan tyytyväinen, vaikka oma tavoitteeni 1:20:00 jäikin saavuttamatta.

Purin eri osioiden ajankäytön analyysiä varten:
  • uinti (750 m): 00:15:12
  • 1. vaihto, T1: 00:01:33
  • pyöräily (20 km): 00:40:45
  • 2. vaihto (T2): 00:00:43
  • juoksu (5 km): 00:23:13
  • -----------------------------
  • yhteensä: 01:21:26
Kaikki liikunnalliset osasuoritukset menivät toivotulla tavalla. Sykkeet pysyivät lähes kokoajan MK- alueella, joten yhtään enempää en olisi itsestäni saanut tehoja irti.

Ainoastaan uinnissa jarruttelin tarkoituksellisesti vauhtia, koska 1. harjoituskilpailun uinnin ikävä kokemus kaivertaa muistoissa. Halusin antaa elimistölle aikaa saada hengitysrytmistä kiinni, enkä senkään jälkeen halunnut ajaa elimistöä hapoille uinnin aikana.

Vedestä nousemisessa oli hieman hapurointia ja kompastelua. Kertoo vain siitä, että uinti ei ole kaikenkaikkiaan täysin luontevaa.

Ajasta voisi puristaa löysiä pois helpoimmin vaihtoja hiomalla. Varsinkin T1 menee turhan hitaasti. Jos en virittelisi paitaa päälleni vaan käyttäisin kisa-asua, 20-30 sekuntia katoaisi pois. Samoin sukkien pukeminen on turhan hidasta puuhastelua. Vetämällä pyöräilykengät paljaisiin jalkoihin saisin ehkä 30-40 sekuntia ajasta jälleen pois.

Suhteessa hitain lajini on pyöräily. Siinä jään useita minuutteja (lähes 9!!!) kärjelle jälkeen. Ensimmäinen asia on tietenkin lisätä harjoitustunteja pyörän päällä. Toisen osan muodostaa kalusto: vaihtamalla cyclo-crossaristani aika-ajopyörään nousisi keskivauhti ehkä 3-4 km/ tunnissa. Jos keskivauhti nousee 20 km matkalla 3 km/ tunnissa, lähtee ajoajasta reilu 3 min pois!

Voidaan siis spekuloida, että tällä kunnolla mutta pienillä vaihdoilla olisi aikani voinut olla 4 min parempi, eli esim. 1:17:30. Tällä olisin ollut tuloslistalla sijalla - 10. :=)

Joten pitää sitä vielä harjoitellakin...

Onneksi seuraavaan SM- kisaan on yksi vuosi. Tämä aikana tärkeintä on saada pidettyä motivaatio riittävän kovana. Nyt triathlon- harjoitustunteja (uinti, juoksu, pyöräily, yhdistelmäharjoitukset ja kuntosali) on vuositasolla 266:52 tuntia. Tavoitteeksi voisi ottaa 300 tunnin ylitys, jolla voisi jo yrittää myös perusmatkan kisoja.

Seuraava askel on tosin siirtyminen juoksuun. Berlinin maraton odottaa syyskuun lopulla ja jalkoja pitää saada totutettua iskutukseen.
.

Perehdytysohjelma

.
CBS järjestää tuleville vaihto-opiskelijoille perehdysviikon 24.-28.8. Viikon aikana tutustutaan tanskalaiseen kulttuuriin, yliopiston kampukseen, opiskeluun CBSllä, tietohallintoon, asumiseen ja muihin käytännön asioihin sekä kursseihin ja tentteihin. Nämä aiheet jaksottuvat koko viikolle päiväohjelmiksi. Iltaisin on erilaisin sosiaalisia tapahtumia.

Noin 700 opiskelijaa on jaettu 7-8 ryhmään. Ryhmät on nimetty väreillä. Oma ryhmäni on sininen.

Perjantaina, jolloin ehdin paikalle, on sinisellä ryhmällä ohjelmassa enää kulttuuripäivä... :/ Ensin ajattelin, että jätän kulttuurin väliin ja livahdan reippaasti perjantaiksi johonkin toiseen ryhmään kuuntelemaan tärkeämpiä aiheita. Valitettavasti suurin osa ryhmistä on kuitenkin kanditutkintoa suorittavien ryhmiä. Meitä maisteriryhmiä on vain kaksi. Nämä molemmat ryhmät ovat perjantaina yhdessä kulttuuripuolella. Luulen, että ryhmän vaihto "vahingossa" ei ehkä olekaan hyvä idea, sillä tutustumisohjelma voi olla hieman erilainen eri ryhmillä.

Yritänkin edellisen idean sijaan saada haltuuni jonkin omaan ryhmään kuuluvan opiskelijan yhteystiedot. Ajattelin pyytää häntä keräämään tarpeelliset tiedot viikon aikana ja auttamaan minua orientoitumaan omalla ajalla.
.