Asuntolan vuokra on 5400 ruplaa kuukaudessa, eli noin 150 euroa. Kuten olen kirjoittanut, sillä saamme lämmintä vettä (useimmiten), vartiointipalvelut (emme siis pääse kotiin öisin), puhtaita lakanoita (29 päivän välein) ja lämpöä (ikkunoista tulevan kylmän vedon vastapainoksi).
Ai niin, saimme vaihdettua lakanat 29.10.2008! Keltään ei ole jäänyt varmaan huomaamatta, että edellinen lakananvaihto oli 1.10.2008!!
Minulta tosin jäi tämä 29. päivän ihme kokematta, sillä olin poissa asuntolalta. Hätää ei kuitenkaan ole, sillä nyt sängyssä on puhtaat lakanat koto-Suomesta. Likaiset asuntolan vuodevaatteet odottavat pyykkisäkissäni alakerran pesulaan vientiä. Pyykinpesu kuivatuksineen maksaa 100 ruplaa alkavalta viideltä kilolta. Kolmella eurolla ei ihan kannata itse alkaa pyykille ja virittelemän pyykkinaruja huoneeseen...
Vuokra pitää maksaa etukäteen. Jos maksua ei ole suoritettu, ei alakerran pyöröportti aukea. Maksoin elokuussa vuokrat lokakuun loppuun asti. Lokakuun lopussa oli tarpeellista maksaa vuokria eteenpäin, jotta marraskuun pakkasilla ei tarvitsisi yöpyä ulkona. Valitettavasti hallintotoimiston täti lähti loka-marraskuun vaihteessa lomille, joten maksaminen ei onnistunut asuntolalla.
Saimme tiedon, jonka mukaan yliopiston päärakennukseltakin löytyy maksuja vastaanottava kassa. Hatarilla tiedolla varustettuina lähdin suomalaisneiti K:n ja -herra R:n kanssa kymmenysten maksuun.
Ensimmäinen haaste tuli päärakennuksen pääovella, jossa kaksi vartijaa tarkkailee haukankatseillaan sisääntulijoita. Minulla oli mukanani opiskelijakortti, joka takaa sisäänpääsyn. K ja R olivat unohtaneet kortit kotiin, mutta onneksi yliopiston kirjastokortti kelpasi korvikkeena.
Vesisateessa tallustelimme päärakennuksen takapihalla etsimässä ohjeiden mukaisesti kukkakioskia ja pientä paperilappua jossa lukee "kansainvälisen filologian laitos". Luonnollinen paikka yliopiston kassalle :-)
Kun reitti ei näyttänyt lupaavalta, minulla pettivät hermot ensimmäisenä. Kysyin kahdelta (mukavannäköiseltä...) biologiopiskelijattarelta englanniksi etenemisneuvoja. Olimme etukäteen pohtineet, että "mehän emme neuvoja kysy, ainakaan englanniksi", joten tunnustan: olin joukon petturi...!
Sinäänsä oli oikein hyvä, että kysyin. Olimme menossa talojen väleissä täysin väärään suuntaan. Pienen pohdinan jälkeen neidot lähtivät ystävällisesti viemään meidät (vain melkein) kädestä pitäen oikeaan paikkaan. Tämä apu olikin tarpeen, sillä reitti oli mutkainen mutta hankala.
Kirjoitan reitin tähän muistiin, jotta seuraava tutkimusretkikunta löytäisi perille helpommin. Tai minä itse joulukuun lopussa tammikuuta varten.
- takaisin takapihalle
- pienen istutusryhmän poikki
- lätäkön halki
- kukkakioskin ohi
- ränsistyneiden talojen välistä
- porttikongista sisälle
- takapihan poikki
- rappuset ylös
- ovesta sisään
- kulman ympäri
- raput ylös
- kulman ympäri
- käytävää eteenpäin
- kulman ympäri
- käytävän perille
- oikealla olevasta ovesta sisälle
- vasemmalle
- huoneen nro 20 puuovesta sisälle
Loistavalla venäjänkielen taidollamme saimme maksettua käteisellä kahden kuukauden vuokrat. Koska kuiteissa oli muutama iso pyöreä leima, kaikki oli selvästi kunnossa. Voittajan on helppo hymyillä, kuten oheinen kuva osoittaa. Tuo pieni virne on herra R:n hymy...Nyt voimme nukkua rauhassa vuoden 2008.
Palatessamme takaisin sivistyksen pariin, käytin tilaisuuden hyväkseni ostaen kukkakioskista kolme ruusua. Olihan sattumoisin neiti K:n syntymäpäivä!
Pariton kukkien lukumäärä on venäläisittäin oikeaoppinen. Parillinen määrä rehuja ostetaan vain hautajaisiin. Muistisääntö tulee englanninkielestä: "Odd Russians, odd flowers!".
Asuntolalla piti kuitti vielä käydä näyttämässä hallintotoimistossa, jossa he kirjasivat tiedot järjestelmäänsä.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti