.
Suomalaisen sanomalehden toimittaja kävi tekemässä haastattelun, kuten oli suunnitelmissa. Hän oli käynyt kuvaajansa kanssa sunnuntaina 7.12.2008 asuntolalla kuvaamassa toista haastateltavaa sekä asumisolojamme. Itse en päässyt paikalle Staraya Russa:n retken takia.
Olimme sopineet tapaavamme maanantaina 8.12.2008 iltapäivällä laitoksella. Ajatus oli ottaa joitakin kuvia yliopiston sisätiloissa, mutta laitoksen ala-aulan vartijat kieltäytyivät päästämästä toimittajaa ja kuvaajaa sisälle. Kuitenkin vartijat lupasivat ottaa selvää, josko lupa järjestyisi jonkin ajan kuluessa.
Saadakseen sentään jotain materiaalia, toimittaja pyysi meitä (minä ja suomalainen nuori opiskelijatar) tulemaan mukanaan sekä Nevan rannalle sekä läheiseen kahvilaan. Näissä kohteissa meitä kuvattiin ja jututettiin.
Varsinainen haastattelu oli strukturoimaton jutustelu kahvilan teekupin ja juustokakun äärellä. Juttelimme elämästä, opinnoista, tulevaisuudesta, asumista ja muista kenties mielenkiintoisista aiheista.
Saadakseen lisää kuvamateriaalia palasimme laitokselle vartijoiden pakeille. Vastaus oli valitettavasti jyrkkä ei. Vierailusta olisi pitänyt tiedottaa etukäteen ja pyytä lupa dekaanilta. Tämä tulos nyt kuitenkin vain innosti minua.... Marssin kansainväliseen toimistoon, josta jatkoimme yhdessä markkinointiosastolle. Olen antanut itselleni kerrottavan, että Venäjällä asioita voidaan hoitaa kahdella tavalla: raivokkaalla huutamisella tai järjettömällä kehumisella. Käytin hyväkseni jälkimmäista metodia kehuen laitosta, yliopistoa, opetusta jne. Lopputulos oli, että markkinointijohtaja (?) heltyi antamaan luvan!
Kuvaaja sai kuin saikin siis otettua kuvia meistä laitoksen tiloissa mukaanlukien venäjäntunnin jännittävän ympäristön.
Juttu tulee meille hyväksyttäväksi tämän vuoden kuluessa. Julkaisuajankohtaa en tiedä.
.
