Messujen alkuohjelmiin kuuluu paneeli, jossa ulkoministeri Alexander Stubb, kirjailija Jari Tervo ja Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Hakala ruotivat nyky-Venäjää. Kovasti harmillista, etten pääse seuraamaan sanailua.
He pohtivat aihetta kysymysten "Mikä Georgiassa muuttui? Vai muuttuiko mikään? Muuttuiko suomalaisten suhtautuminen Venäjään?" kautta.
Georgia ja politiikka
Ei mikään Georgiassa muuttunut. Tapahtumat vahvistivat vain sen käsityksen, että Venäjä hakee Neuvostoliiton aikaista suurvalta-asemaansa takaisin poliittisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin. Venäjään voi luottaa - voi luottaa siihen, että Venäjä toimii vain omaa etuaan tavoitellen. Jos tilaisuus koittaa, hakee valtio itselleen lisää resursseja kuten maa-alueita, yhteistyökumppaneita, raaka-aineita jne. vaikka voimakeinoin.
Lähtemättä erittelemään Georgian sodan sotiaallisia yksityiskohtia, Venäjä tarkoituksellisesti halusi ja sai sodan aikaiseksi. Se tarvitsi sodan valloituspolitiikan rakennuspalikaksi. Täydellinen poliittinen taisteluvoitto Venäjälle.
Kaikki maat, ajatukset, alueet, hyödykkeet, sopimukset jne. ovat Venäjän politiikan pelinappuloita. Kaikki on myytävissä, ostettavissa ja otettavissa - paitsi äiti-Venäjä itse.
Suomi ja Venäjä
Suomalaisten kansana on parasta oppia, että ainakin Euroopan lähellä asuva isovenäläinen yksilönä on yleensä ystävällinen, luotettava ja erittäin hyvä ystävä. Kansana venäläisiin tulee sensijaan suhtautua epäluuloisesti
Venäjää maana tulee kohdella omanarvontuntien ja varautuneesti. Venäjä tunnustaa vain yhden luottamusta ja kunnioitusta herättävän asian - voima.
Lumikko, eli Suomen sotilaallinen voima
Suomi on pieni kuin lumikko. Kuitenkin kaikki metsän muut eläimet kunnioittavat lumikkoa, koska se puolustaa itseään raivokkaasti joutuessaan ahdistetuksi nurkkaan. Lumikko ei koskaan haasta karhua aktiivisesti, joten karhun ei tarvitse ärsyyntyä lumikosta turhaan. Toisaalta karhu tietää, että sekin saa olla rauhassa, kun ei tunge käpäliään lumikon kololle.
Lumikon on syytä pysyä kunnossa, valppaana ja pitää hampaat terävänä näyttäen tarvittaessa, että se ei pelkää käyttää niitä! Puolutusvalmiuden ylläpito on kallista, mutta vaihtoehtoiskustannus on vielä kalliimpi!
Kauppasuhde
Vaikka Suomi ja EU tarvitsee Venäjää erilaisten raaka-aineiden toimittajana, tarvitsee Venäjä vastaavasti ostajia raaka-aineilleen. Riippuvuussuhde on 100% kaksipuolinen. Venäjä on banaanitasavalta. Sillä on vain yksi merkittävä raaka-aine, jota se myy (metallien ja aseiden) lisäksi ulkomaille, öljy. Jos tämän myyntiartikkelin hinta laskee, katoaa Venäjän taloudellinen voima nopeasti. Näin on käynyt juuri nykyisen talouskriisin aikana. Tapahtumia:
- Venäjän osakemarkkinoiden arvo on laskenut viime maaliskuusta noin triljoonalla (1 000 000 000 000) yhdysvaltojen dollarilla
- Asuntotuotanto pysähtyy, esimerkiksi Pietarin asuntoluototus on laskenut 30% viimeisen kvartaalin aikana.
- Autokauppa on jäissä, ajoneuvokuljetukset Suomesta Venäjälle ovat tippuneet alle puoleen.
- Pankeissa spekuloidaan ruplan devalvoinnilla.
- Venäjällä on huhuja, jonka mukaan pienemmissä kaupungeissa pankkiautomaateissa ei ole käteistä rahaa ja osassa ruokakaupoista on ruoka loppunut.
Talousasioissa on kuitenkin järkevää tehdä jatkuvasti kauppayhteistyötä. Suomalaisten yritysten kannattaa kuitenkin pysyä poissa Venäjän itselleen strategisiksi määrittelemiltään aloilta:
- puolustusmateriaalit
- nanoteknologia
- kaasu ja öljy
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti