Maanantaina kävin tapaamassa entistä kolleegaa, joka oli käymässä yrityksemme toimistolla Suomesta. Oli vaikeaa heittäytyä puhumaan työasioista ja pohtimaan asiakkaiden vaatimuksia. Näköjään onneksi (?) olen kyennyt unohtamaan työasioita aika tehokkaasti siirtyessäni opiskelijanrentuksi.
Kriisipalaveri
Yliopisto jarjesti maanantaina kriisipalaverin asuntolan tapahtumista. Asuntolan johto oli lahettanyt tiedekuntaan kirjallisen valituksen, jossa vaadittiin:
- alaoven lasin maksamista, 5 000 ruplaa
- elamoinnin lopettamista 6. kerroksessa, missa asumme
- tupakoinnin lopettamista huoneissa
- ottavat lahjuksia paastaakseen ihmisia sisalle yolla
- nukkuvat toiden aikana
- tarkastavat vain 6. kerroksen, vaikka muissakin kerroksissa pidetaan juhlia
Alaoven suhteen ikavaa on, etta lasin rikkonut henkilo ei reilusti tule esille ja maksa tekemiaan vahinkoja vaan veijari piilottelee muiden selkien takana.
Jostain kasittomattomasta syysta kriisikokouksessa oli kierratetty listaa, jonka allekirjoittajat vakuttavat etta lasi oli rikki jo ennen tiettya paivamaaraa...?! Miten tama lista a) korjaa lasin ja b) hakee syyllisen esille? En allekirjoittanut listaa, koska en pysty mitenkaan olemaan ao. paivamaarasta varma. Jos lista olisi ollut vakuutus, etta allekirjoittanut ei ole lasia rikkonut, niin se olisi ollutkin jo helpompi allekirjoittaa.
Jalkapalloakin voidaan pelata kovaa, mutta jos rehti ja miehekas pelaaja rikkoo saantoja, han ilmoittaa siita itse nostamalla kaden ylos. Vain jos kaikki pelaavaat saantojen mukaan, on pelissa jotain mielta.
Alaoven lasin suhteen ainoa oikea ja miehekas teko olisi, etta asianosainen etela-eurooppalainen suhari ottaisi itseaan niskasta kiinni ja kantaisi vastuun teostaan. Humalassa oleminen ei ole mikaan selitys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti