Pohdin tässä sunnuntai-illan huumassa osakekursseja. Mietin, mihin julkisesti listatun yhtiön osakekurssin vaihtelu vaikuttaa. Miksi yrityksen johto on siitä niin kovasti kiinnostunut? Eihän osakkeen hinnalla on mitään suoraa vaikutusta kassavirtaan eli päivittäisen toimintaan!
Olen löytänyt joitakin syitä. Lista ei ole täydellinen eikä välttämättä edes oikea. Lista olettaa, että yrityksen päämäärä on osakkeenomistajien omistuksen arvon kasvattamisen. Tämä ei tietenkään saisi olla yrityksen olemassaolon päämääränä.
Yleisesti yrityksen todellinen strateginen päämäärä on jatkuvuus. Tai ainakin sen pitäisi olla näin. Jatkuvuus varmistetaan vastaamalla kaikkien sidosryhmien huomenna asettamiin vaatimuksiin. Näitä sidosryhmiä ovat mm.:
- verottaja
- pankit (luotottaja)
- omistajat (osakeenomistajat)
- asiakkaat (tuotteiden ostajat)
- työntekijät (palkansaajat)
- tavaran toimittajat (tuotannontekijöiden myyjät)
- lainsäätäjä
Palataan yksinkertaistettuun malliin ja syihin:
- Jos yritys haluaa laajentaa toimintaansa, saattaa se tarvita siihen uutta osakepääomaa. Uuden osakeannin yhteydessä sisään saatavan rahan määrä riippuu senhetkisestä osakekurssista. Tämä on merkittävä asia vain harvoin.
- Yrityksen taseen yksi tili on "oma osakepääoma". Tämä lasketaan kertomalla osakkeiden määrä osakekurssilla. Jos yrityksen oma pääoma laskee tietyn rajan alle verrattuna alkuperäiseen kokonaisarvoon, on yritys haettava konkurssiin. Merkittävä vain poikkeuksellisissa kriisitilanteissa kuten nykyisessä maailmalaajuisessa talouskriisissä.
- Yhtiön hallitus arvioi toimitusjohtajan toimintaa yrityksen taloudellisen tuloksen perusteella. Yleensä ainakin yhtenä kriteerinä pidetään osakekurssia. Jos tulos ei miellytä, puretaan toimitusjohtajan johtajasopimus (ei siis työsopimus). Kyseessä on kuitenkin vain yksittäisen henkilön edusta.
- Yritys käyttää jatkuvasti lyhyttä ja pitkää lainoitusta. Tämän rahan hinta riippuu lainoittajien arvoimasta yrityksen muodostamasta taloudellisesta riskistä. Riskiarvioinnissa huomioidaan osakekurssi, koska muita taloudellisia tietoja ei yrityksestä ole päivittäin saatavilla. Tämä on merkittävä asia.
- Avainhenkilöiden kompensaatiopakettiin on usein (onnettomasti) sisällytetty optiota. Niiden laukeamishetkellä, myyjän henkilökohtaisen voiton kannalta, on tärkeää nostaa kurssia mahdollisimman paljon. Tästä(kin) syystä optiot toimivat harvinaisen huonosti järkevän johtamisen kannustimena. Suorat osakeomistukset ovat parempi järjestelmä, varsinkin, jos johtajien ja muiden avainhenkilöiden odotetaan ostavan osakkeet palkkatuloillaan julkisilta markkinoilta.
- Halpa osakehinta saattaa yllyttää vihamielistä valtaajaa hankkimaan merkittävän määräysvallan yrityksessä. Potentiaalisesti erittäin merkittävä asia.
Teoriassa myyjä ja ostaja arvoivat yrityksen toimintaedellytyksiä laskien ns. NPV eli net present value arvon. Siinä tulevaisuuden tuotot siirretään ajassa nykyhetkeen rasittaen niitä ns. sisäisellä korkokannalla. Koska tulevaisuuden tuottoja ei voida ennustaa millään järkevällä tarkkuudella, jää tämä matemaattinen laskenta parhaimmillaakin surkeaksi akateemiseksi puuhasteluksi.
Lisäksi pörsseissä on jatkuvasti esimerkkejä yrityksistä, joiden osavuosikatsaukset antaisivat analyyttisesti syytä hinnan nostoon (laskuun). Kuitenkin markkinat reagoivat juuri päinvastaisesti. Kyseessä on erittäin pitkälle markkinoiden psykologisesta käytöksestä! Ihminen ei ole rationaalinen eläin, vaan rationalisoiva eläin!
Osakekurssit elävät omaa elämäänsä hyvin pitkälle irti yrityksen toiminnasta.
Näistä seikoista johtuen useimmissa tapauksissa yrityksen päivittäisen toiminnan kannalta ei ole järkevää tavoitella korkeaa osakekurssia. Vain keräämäni listan kohta 4 edellyttää sitä.
Muuten kurssin ajaminen ylös aiheuttaa usein epäterveellisiä toimia, jotka ovat joko laittomia, epäeettisiä tai moraalisesti arvelluttavia.
Tähän pohdintaan otan enemmän kuin miellelläni vastaan kommentteja.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti