Aamulla ryhmana metroon, ja silla piiiitka matka Baltika- panimolle.
Metro oli hammentava paikka. Ensinnakin suurena salaisuutena siella on valokuvaaminen kielletty. Toisekseen tunnelit on kaivettu erittain syvalle Neva-joen alle, joten liukuportaat ovat hyvin pitkat. Asemilla junan ovien edessa on ainakin toisinaan toiset ovet, jotka avautuvat vain junan ollessa asemalla. Tama estaa ihmisia putoamasta/menemasta kiskoille. Nama turvaovet on tehty teraksesta ja sulkeutuvat VOIMALLA. Voi sita onnetonta joka jaa valiin.
Metro on hieman turvaton paikka toisellakin tapaa. Eras varomaton suomalainen opiskelija menetti syyskuun alussa Nevski prospektin asemalla lompakkonsa kortteineen ja varsin suuren rahasumman kera. Kannattaa olla varovainen!
Panimokierros oli varsin mielenkiintoinen. Ennenkaikkea kierroksen jalkeinen maisteluosuus, jonka aikana sain juteltua PR- managerin kanssa kahden kesken. Han esitti mielenkiintoisen vaitteen, etta Venajalla ei ole keskiluokkaa! Koyhat ostavat halpoja oluita, kun taas rikkaat ostavat luksusoluita. Keskihintaisia oluita ei mene kaupaksi...
Panimolta rynnistimme metrolla keskustaan, ja Ermitaasiin. Tama viidessa rakennuksessa oleva museo on ISO ja mielenkiintoinen. Pari tutoria oli jonottanut puolestamme koko paivan paasten kolme kertaa jonon karkeen ja palaten takaisin jono peralle. Nain meidan tullessamme paikalle paasimme suoraan jonon alkupaahan!
Museoesittelyn teki yliopiston opiskelija, joka kuuluu Ermitaasi- kerhoon. Han oli erinomainen, tehokas ja tietavainen. Kiitos hanelle.
Hauska yksityiskohta oli, kun menimme sisalle museoon. Olimme saaneet venalaiset opiskelijakortit, joilla saimme ilmaiset museoliput. Kun marssimme valvonnan ohi itse museoon, opas naytti vartijalle oman opiskelijakorttinsa ja Erimtaasi-kerhon jasenkortin. Nailla paasee museoon ilmaiseksi, totta kai. Jostain syysta vartija kuitenkin sanoi, etta oppaan pitaa menna ostamaan lippu! Mikaan ei auttanut, vaikka opas selitti asiaa vartijalle. Vartija totesi EI, ja opas toisti KYLLA. Tata jatkettiin, kunnes vartija yhtakkia sanoikin KYLLA.... ja marssimme sisalle museoon oppaan perassa.
Alkuillasta venajan pikaopetusta - omistusmuotoja. Huh huh.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti