Lauantaiaamupäivä osoitti riemukkaasti ettei Neuvostoliito ole mihinkään kadonnut. Käydessäni viikon pitkällä lenkillä (100 min), juoksin teollisuusalueen halki. Erään suuren tehtaan portin yläpuolella oli neljä suurta pyöreää kilpeä. Ensimmäisessä oli tehtaan nimi, kahdessa seuraavassa ylväästi poseeraava Lenin ja neljännessä - CCCP. Mitäpä niitä tekstejä jokaisessa vallankäänteessä muuttelemaan. Jos ja kun historian pyörä kääntyy taas takaisinpäin, niin tehdas on edelleen ajantasalla :)
Päivän toinen "tervetuloa itään"- episodi tapahtui imurin kanssa. Kävin etsimässä 5. kerroksesta
yhteistä imuriamme ja löysinkin sen. Aloittaessani imurointia ihmettelin kun rakkine ei toimi. Hetken asiaa tarkasteltuani huomasin virtajohdossa jotain hämmentävää. Ilmeisesti edellinen käyttäjä oli kaivannut koiraansa. Hurtan sijaan hän oli ulkoiluttanut imuria hinaten sitä perässään johdosta, lopputuloksena kaapelin katkeaminen suojavaipan sisällä. Suureksi mysteeriksi jää, miten kaapelit olivat tulleet suojavaipan ulkopuolelle ja katkenneet. Toki blogiin olisi saanut jännittävää kirjoitettavaa jos olisin käpelöinyt johtoa töpselin ollessa edelleen seinässä.Vein imurin takaisin, ja siellä se on edelleen käyttöönotettavana käytävällä. :O
Luolamiehenä lähdin metsästämään uutta imuria. Löysin alakerrasta remonttimiesten jäljiltä toisen imurin, jonka nappasin mukaani mitään kyselemättä. Usein on parempi pyytää anteeksiantoa kuin lupia! Heti kun käynnistin imurin huoneessamme, ryntäsi paikalle seuraava puhtauden kannattaja herra Z pyytäen imuria seuraavaksi itselleen. Tähän en kuitenkaan suostunut. Jos Z ei palauttaisi imuria paikalleen, ongelma olisi minun. Niinpä hänen (ymmärrettävistä) vastusteluistaan huolimatta kannoin imurin koko matkan takaisin alakertaan ja laitoin huuverin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Pilatusmaisesti pesin käteni tulevaisuuden tapahtumista. :)
"Takaisin itään"- episodi numero 3 tapahtui lakanoiden kanssa. Yllättäen käytävän ilmoitustaululle oli lauantaiaamuna ilmestynyt lappu, jonka mukaan lakanaoita vaihdetaaan tänään huoneessa 500. Hilipatihippaa paikalle, jossa (yllätys, yllätys) ei ollut ketään paikalla.
Asuinkumppanini herra Q lähti tiedustelumatkalle ja törmäsi sattumoisin siivoajaan toisaalla rakennuksessa. Pienellä painostamisella Q oli saanut naisen palaamaan huoneeseen 500. Pikaisella toiminnalla saimme kuin saimmekin lakanat ja pyyhkeet vaihdettua! Oi tätä puhtauden ylistystä: imuroidussa huoneessa puhtaat lakanat!
Voitto
Päivän voittojuhla oli lähes sananmukainen. Lenkillä törmäsin (virtuaalisesti) kahteen naiseen, jotka olivat pystyttäneet jonkun kilpailun rastipisteen kadunristeykseen. Heilä oli mukanaan kaksi lippua, joista toinen oli musta-valkoruudullinen maalilippu. Juostessani heidän ohitseen yritin saada lipunheilautuksen. Huutelin heille kannustavasti "Finnish? Did I win?" ja nostelin käsiäni ylös kuin Viren konsanaan. Ensimmäisellä ohituksella lopputuloksena oli vain hämmentyneitä katseita. Palatessani samaa reittiä takaisin tunnin kuluttua, he olivat jo tilanteessa melkein mukana. Nyt sain samaisen pelle-esityksen palkaksi pari vaivaantunutta hymyä.
Päivän mietelause
Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että puolet maailman ihmisistä ovat keskimääräistä tyhmempiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti