Saattaisikos joku tulla siivoamaan meidänkin kämpämme tänne asuntolaan? Kämppäkaveri on, suoraan sanottuna, uskomaton sottapytty. Kaikki jää sekaisin herran kadotessa tyttöystävänsä pariin. Onhan hän sentään ollut Venäjällä jo 2 viikkoa, joten paikallinen kinkku on tietysti oltava jo roikkumassa....
Kävin iltapäivällä kävelemässä, istumassa kahvilla ja lukemassa Dostoyevskyn Karamazovin veljeksiä. Palatessani kämpille huone on kaaoksessa, TV auki, tiskit pesemättä, hella rasvassa, (onneksi hänen) leivät pitkin pöytiä, öljypullo auki, tiskirätti rötköttää hedelmieni päällä, vessassa valot päällä, jne. Voi tuota nuoruuden, tai lapsuuden, edesvastuuttomuutta.
Tuohon murr-murr päättyikin tällä erää. Iloisempiin asioihin kuuluu muun muassa se, että sain luettua Gogol:in "Dead souls"- kirjan. Koin sen aika epätasaiseksi, mutta mielenkiintoiseksi. Alkuosa kirjasta on juonellisesti vaihtelevampi, ja kevyempi. Tosin sekin kuvaa hersyvällä tavalla eri ihmisten suhtautumista elämän tapahtumiin. Loppupuoli on viimeistelemätön. Siitähän puuttuu jopa kokonaisia sivuja! Sen antaa kuitenkin selkeämmän kuvan Gogol:in omasta näkemyksestä elämän tärkeisiin asioihin. Henkinen elämä ja jalot teot ovat tärkeämpiä kuin maallinen vallan tai omaisuuden kerääminen. Asetettuna 1800- luvun kontekstiin korruptio on yksi Gogol:in hyökkäyksen pääkohteista. Siinä suhteessa kirja on hyvinkin ajankohtainen 2000-luvun Venäjällä, taas kerran.
Nyt siirryin lukemaan Dostoyevskin Karamazov:in veljeksiä. Kirjahan on paksu kuin entisen emännän reisi. Kerronta on rikasta, ja juohevaa. Oi, tätä kirjallisuuden tuomaa onnea ihmisen elämään.
Kumpa kykenisin välittämään jollakin tapaa omille pojillenikin sinne kotipaikkakunnalleen kulttuurin, ja sivistyksen tuoman sisälllön merkittävyyden ihmiselle. Kun nuorukaiset tajuaisivat opiskella ahkerasti myös normitettua oppimäärää nyt kun ovat nuoria. Toki opintojen saattamien päätökseen onnistuu näin myöhemminkin. Mutta on se elämän järjestymisen kannalta parempi ja helpompi koettaa hankkia mahdollisimman hyvä oppi aikaisemmin.
Pojat (A. ja J.) , jos luette tätä: käyttäkää aikanne hyvin, opiskelkaa ja oppikaa mahdollisimman pitkälle sitä alaa jonka haluatte. Koettakaa saada itsellenne maisterin tutkinto missä tahansa tiedekunnassa. Meritokraattisessa Suomessa vain tuon tason opinnot takaavat riittävän laajat mahdollisuudet tehdä sitä työtä mitä haluaa. Työntäkää itsenne A- luokan kansalaisiksi. Elämä ei ole reilua, eikä kukaan täysissä järjissään oleva henkilö niin edes kuvittele. Onni elämässä kohtaa niitä ihmisiä, jotka ovat siihen valmistautuneet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mukava toisinaan turhautuneiden rivien välistä huomata, että meno sielläkin on hämmentävää.
Aasian osasto kertoo lohduksesi, että myös täällä on käyty mielenkiintoinen keskustelu salin saunalla. Lopputulos tosin ei ollut yhtä suuri voitto, sillä vastapuoli ei ollut ymmärtänyt, että saunan ovi pidetään kiinni juuri siksi, että pukuhuoneen ja saunan lämpötiloissa on tarkoitus olla eroa..
Myös täällä on kursseja,aikatauluja ja ryhmiä vaihdettu miltei joka yö, joten aamulla ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Lisäksi olemme päässeet myös seuraamaan, kuinka opiskelijat opettajien kunnioituspäivänä heittäytyvät professorien eteen maahan ja konttaavat sitten lavalta pois. Kunnioitus ei sitten kuitenkaan ulotu niin pitkälle, että viitsisivät tehdä annetut tehtävät ajallaan tai pitää suunsa kiinni luennoilla. No, kaikkea ei voi vaatia :)
Eihän Thaimaassa ole mitään väliä sillä, onko saunan ovi kiinni. Joka tapauksessa pukuhuoneessa on ihan yhtä kuuma kuin saunassakin!
Laitathan blogiin näkyville sen kuvan , jossa SINÄ olet pötkölläsi professorin edessä? Voit käyttää sitä vaikka aineopiston tiedotuslehdessä ja ehdottaa samaa käytäntöä Suomeen.
Lähetä kommentti