Raskas päivä

Tänään ei meillä ollut opintoja ollenkaan. Juuripa siitä syystä päivä on on ollut hyvin raskas.

Raskasta 1: Aamulla taapersin punttisalille nostelemaan painoja. Eihän tässä mitään maksimivoimaa yritetä hankkia, kunhan voimakestävyyttä harjoitetaan. Raskasta oli kuitenkin. Saunassa sentään lepäilin ja join palautusjuomaa. Tunne on päivän parhaita, kun tietää tehneensä jotain. Lihakset raukeina eikä ole kiire mihinkään.

Päivällä yritin avustaa kahta suomalaista opiskelijaystävää venäjänryhmien valinnassa. Toinen oli ollut kanssani samassa keskitason ryhmässä orientaatioviikolla. Jostain syystä hänet oli heitetty siitä pois, ja nyt hän ei tiedä mihin ryhmään kuuluu eikä luonnollisesti milloin hänen tuntinsa ovat. Onnettomasti hän oli luullut, että kuuluu kanssani edelleen samaan ryhmään ja yritti saada selville milloin minun ryhmäni kokoontuun. Mutta minähän olen nyt alkeisryhmässä, joten minusta ei ollut apua.

Toinen on saapunut Venäjälle hieman meitä muita myöhemmin. Hän on edelleen hieman hukassa tapahtumien kanssa. Vaikka hän on aloittelija, hänet oli ohjattu keskitason ryhmään. Ainakin hän luulee kuuluvansa siihen. Ensimmäisen tunnin jälkeen hän oli hieman hämmentynyt - luonnollisesti. Molemmat ovat siis ehkä- kai-kenteis samassa ryhmässä keskenään. Tai sitten eivät. Emme tiedä, onko nyt tasoryhmiä 3 vai 4. Parasta heidän osallaan on, että heillä on kaksi ERI opettajaa samalle ryhmälle. Viikon toisella tunnilla opettajana on N. kun taas toisella tunnilla opettajana on S. Jatkuvuus, ho hoi?

Minä sentään tiedän, että minulla on opetusta kolme kertaa viikossa, 90 minuuttia kerrallaan.

Raskasta 2: Iltapäivällä oli toinen raskas, hyvin raskas, hetki. Rakkaudesta Pupuun tutustuin Pietarin geologiseen museoon. Vaikken kivilajeista mitään tiedäkään, niin esittelytila ja näytteet ovat vaikuttavia. Suuren 1800- luvun talon yläkerta on aikahyppy iättömyyteen. Salissa soi klassinen musiikki, koska vartijaukko kuuntelee pianokonserttoja. Pari siivoojaa pesevät hitaasti satojen lasivitriinien laseja. Salissa on harras, melkein uskonnollinen, tunnelma. Mitään ei tapahdu, ja itse näyttelyesineet kivet eivät välitä ajasta senkään vertaan. Kivettyneitä fossiileja, SUURIA kvartseja, jalokiviä, suuri eri kivistä tehty Neuvostoliiton kartta jne.
Upea kokemus, ja rakkaudenharjoitus Prisessaa kohtaan!

Ai niin, museossa ovat myös Pietarin puhtaimmat vessat!!!

Illan kulua asuntolassa. Ruoaksi polentaa, raejuustoa ja tomaatti.

Raskasta 3: toivottavasti asuntolan nuoret eivät saa päähänsä juhlia tänäkin yönä kerroksemme käytävällä. Viime yö meni huonon nukkumisen merkeissä, kun he soittivat musiikkia ja metelöivät alkoholin kanssa. Jumprahuitti!

PS. Koeta tässä nyt pitää opintovapaata, kun työpaikalta pomo yrittää jatkuvasti saada minua pitämään koulutuksia Suomessa. Onko se nyt niin vaikea ymmärtää, että opiskelen kaksi vuotta ja sen JÄLKEEN palaan töihin. Onko kellään rautalankaa?

PS.PS. Etsin verkossa tatuointikuvioita selkään otettavaksi. Atsteekeilla ja Maya- intiaaneilla on aika mielenkiintoisia symboleita. Esim. sivusto http://www.warvox.com/index1.php esittää joitakin hyviä kuvioita.