tiistai 23. syyskuuta 2008

Surullista kuultavaa, mutta elämä jatkuu

Surullisia tapahtumia

Kirjoittelen tätä tiistaina 23.9.2008 alkuillasta. Suomessa on tapahtunut jälleen kouluampumistapaus, johon luonnollisesti koko suomalaisen median mielenkiinto on keskittynyt. Sähköiset kirjoittelualustat ovat täynnä kiistelyä syistä ja seurauksista. Kaikki mahdollinen on asetettu pahaksi. Pääosaa esittävät:
- äidit
- mielenterveyshuollon tila
- poliisi
- ampumalainsäädäntö
- opetusryhmien koko
- 15 minuutin julkkikset
- verotus (ihan oikeasti!)
- tietokonepelit
- internet
- media
- äitien työssäolo
- metallimusiikki
- kauhuelokuvat
- markkinatalous
- YouTube
- päivähoidon laatu ja määrä
- muu, mikä....

Pitää toivoa, että nopealla aikataululla mahdollisesti tapahtuvat tapahtumaimitoijat saadaan estettyä.

Yhteisöllisyyttä pitäisi saada lisättyä kaikilla tasoille suomalaisessa yhteiskunnassa! Toisista välittäminen, toisten tekemisten seuraaminen ja sosiaalisen paineen luoma oman käyttäymisen säätely on nostettava keskustelun ja tekemisen keskiöön. Lisää resursseja koulujen kerhotoimintaa, urheiluseuroille, vapaaehtoistyöhön jne. Näiden kasvattamisen avulla useammille löytyy mielekästä tekemistä muiden kanssa.

Jos olisin kunnallivaaliehdokkaana, ottaisin käytöön tunnuslauseen "Tehdään yhdessä!".

Oma tanner

Sotapäiväkirjani sanavalinta ei oikein istu samaan viestiin edellisen aiheen kanssa. Joten käyttäen siviilisanastoa todettakoon, että yön tapahtumat olivat järkyttäneet herra Q:ta merkittävässä määrin. Eilen hän ilmoitti muuttavansa huoneesta pois, koska kyynisyyteni (kyynisyys? Tuota sanaa hän käytti.) oli shokeerannut häntä. Lisäksi hän oli kokenut että kohtelen häntä ali-ihmisenä. Eniten hän oli loukkaantunut siitä, että olenkin vain näytellyt olevani hyvin ystävällinen ihminen. Todellinen minä onkin kuulema raaka ja agressiivinen. Jaa- a. Pitänee kysyä Parolta.

Tänään, tiistaina, hän kuitenkin (onneksi) iloisin mielin ilmoitti että asuukin mielellään kanssani samassa huoneessa. Sopii minulle! Jos jokin asia vaivaa minua, pyrin sanomaan siitä heti. Käsittelyn jälkeen jätän asian taakseni. Näin myös tässä episodissa. No hard feelings, kuten ulkomaanpellet tapaavat sanoa. Herra Q on nimittäin oikein mukava ja hymyileväinen veikkonen.

Teatteriin

Pyysin eilen erästä paikallista tuttavaani neiti E:tä ottamaan selvää, tokko Marinskii- teatteriin on saatavilla opiskelijahintaisia lippuja. Ja kas, sain kuin sainkin tiedon että juu. On niitä. Halvimmat liput ovat 600 ruplaa. Kunhan ajankohta sopii, pitänee pyytää häntä hankkimaan liput.

Teatterilla on näet tiettävästi käytössään kaksoishinnoittelu, jolloin ulkomaalaiset maksavat korkeamman hinnan. Jos minä menen ostoksille, saattaa olla että joudun rikkaiden kategoriaan vaikka opiskelijarenttu olenkin.

Muuta kulttuuria

Tänään tutorini lähestyi minua yliopistolla kysyen, tokko venäjänryhmälläni on jo 17.10.2008 konventtiin ohjelma valmiina. Ilmeeni oli ilmeisesti näkemisen arvoinen, koska hän ystävättäriensä kanssa purskahti helisevään nauruun. (Mistä muuten johtuu, että varsinkin nuoret naiset liikkuvat laumoissa eli tokissa? Samaa laumakäyttäytymistä on toki havaittavissa urosten parissa, mutta vähäisemmässä määrin. ) Porinan jälkeen selville kävi seuraavaa. Perjantaina 17. päivä kello 17.00 alkaen meillä on yliopistolla opiskelijoiden konventti, johon jokainen venäjänkielen opiskeluryhmä valmistaa venäjänkielisen esityksen. Tanssia, laulua, teatteria tms.

Meidän opettajamme ei ole asiasta tullut maininneeksi, mutta nytpäs tiedämme tämänkin asian. Olen jo suunnitellut, että me esitämme pantomiimikohtauksen Repinin taulusta "Volgan lautturit".
Minä voin olla köysi.

Kuluvan viikon viikonloppuna meillä on toinenkin ilta- (lue: yö) tapahtuma. Lauantai-illaksi reippaat paikallisopiskelijat ovat varanneet erään paikallisen soittoruokalan käyttöömme. Paikalle raahataan muutama tiskijukka, pari yhtyettä- ja oletettavasti paljon viinaa, laulua ja naisia. Olen päättänyt yllättää nuoriso-osastolaiset ja liittyä mukaan kekkereihin. Kello 23.00 aloitetaan...

Liiketoimintaa

Kävin tiistaina iltapäivällä vihdoinkin tapaamassa erästä suomalaisen liike-elämän edustajaa. Tämä tapaaminen on sovittu jo viime viikolle, mutta jouduin siirtämään sen tälle viikolle vatsatautini takia.

Keskustelimme teollisuuden sektoreista, ja niiden mielenkiintoisuudesta suomalaisesta näkökulmasta. Sain hyviä vihjeitä siihen, minkä alan yrityksiä kannattaa lähestyä työpaikkatoivein, jos haluaa olla mukana kehittyvässä liiketoiminnassa.

Katunäkymää

Kävellessäni iltapäivän tapaamiseemme, otin valokuvan kadulta tämän blogin lukijoiden riemuksi. Kuvassa on on parvi linja-auton odottelijoita.






Päivän anekdootti


Hassuna anekdoottina iltapäivän tapaamisestamme jäi mieleen, että Medjedev on kertonut Venäjän keskittyvän 4 x IN asioihin:
  • investments
  • institutions
  • innovations
  • infrastuctures
Pahat kielet kertovat, että hän jätti sanomatta kaksi todellista IN(/M)- sanaa: invasions ja imitations. :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy myöntää, että vaikka päivän aihe ei niin hymyilyttävä olekaan. Olemme jälleen vietteet huvittavia hetkiä Venäjän maan elämää seuratessamme. Hyökkäyksestäsi rohkaistuneena saataa kaakkoisosasto suorittaa vastaavanlaisen toimenpiteen naapuriin lähipäivinä. Asukki vasemmalla on nimittäin löytänyt "loistavan hittibiisin" ja levy on niin sanotusti jäänyt päälle nyt viikoksi. Täysillä ja yötä päivää.

Täällä on luovuttu ilmastoinnista ja hikoiltu nyt kolme yötä, mutta myös tauti on talttumaan päin.