Olin laittanut viikolla opiskelijaryhmän Naamakirjan (eikös Facebook käännetä noin?) sivulle tiedon, että lähden pitkälle PK lenkille lauantaina kello 10.00. Tarjosin samalla mahdollisuutta tulla juoksemaan kanssani, jos siltä tuntuu. Ei ollut kovinkaan suuri yllätys, että kenestäkään ei siltä tuntunut :) Nautin siis yksinäisyydestä ja Vasilinsky- saaren rantakaduista 90 minuutin ajan. Varsinkin Neva-joen rantapenger on mukavaa seutua juosta. Näkymä avautuu joen toiselle puolelle telakoille ja vanhoille rakennuksille esteettä.
Lounaaksi keittettyä tattaria, marinoitua silakkaa ja tuoretta tomaattia. Vihanneksia ei tule syötyä taaskaan riittävästi!
Päivällä hain kirjakaupasta toisen opaskirjan Pietariin sarjasta Rough Guide. Päätin lueskella sitä Nevski Prospekt:illä olevassa kakkukahvilassa kupposen kera. Kahvila oli onneksi elämysmatkailun kohde. Perinteiseen neukkutyyliin töykeä nainen määräili minua tiskin takaa maksamaan tuotteet ensin kassalla. Kassa oli myymälän toisessa päässä, josta ei ollut näkyvyyttä tuotteille. Koeta siinä sitten vajavaisella venäjäntaidolla (Pysähtykää tässä, olkaa niin hyvä. Yksi musta tee, olkaa hyvä. Puhun huonoa englantia. Tässä on vaimoni. Hän on suomalainen.) kertoa mitä tuotteita haluat maksaa. Sormien ojentelulla ja DNA - asenteella tästäkin selvittiin ja pääsin syömään MAKEAA kakunpalaa kohtuullisen kahvin kanssa.
Oppaan innoittamana vaelsin "Venäläiselle museolle" (Russian museum), jossa sain tutustua maalaus- ja patsastaiteeseen 1800- luvulta eteenpäin. Vanhin osa oli remontissa, harmikseni. Näin mm. Repinin alkuperäisen Volgan lautturit- taulun sekä 1910-30 lukujen futuristiset teokset. Erityisesti minua koskettivat Pavel Filonovin analyyttisen taiteen teokset!
Ulostulo-ovi toi minut sattumoisin Saviour on the blood- kirkolle. Kanavanrannan katu oli täynnä ihmisiä, katusoittajia ja mielenkiintoisia näkymiä. Hämmästelin myös Mikhailovsky- puiston alumiinisia aitoja, jotka on valettu 1800 luvun lopussa. Tuolloin alumiini oli arvokkaampaa kuin kulta!
Kävellen kotisaarelle, ja vanhasta tottumuksesta Stolleen syömään kaalipiirakkaa ja teetä.
Paluumatkalla kaupan kautta vessapaperia hakien kotiin. Normaalia lauantai-iltaa sunnittelen. Josko lukisin Gogol:in kirjaa, Pietarin opaskirjaa sekä söisin kuivattua kalaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti